keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Kultaa!!! Mörkööö!!!

Noh nih...torstaina olis loppunut loma ja oon ollut jo 9 työvuoroo töissä.
Selvis, että töitä on, en vaan nähnyt niitä rekryn sivuilta, kun se näyttää mulle vaan myöhäsemmät työt.
Pitää itse vaihtaa sivua, jota en ollut tiennyt, mutta soittamalla tämäkin asia selvis.
Eli töitä on painettu ja tietysti se Suomi meni sitten juuri tänä vuonna voittamaan kultaa, kun pöljä otin maanantai aamuksikin töitä.
Se olikin sitten kriisin paikka täällä kotona.
Mika mökötti pari päivää ja itsekin otin sen aika raskaasti, että olin moisen typeryyden mennyt tekemään.
Mieli teki soittaa ja perua töihin meno, että olisi saanut juhlia ja fiilistellä kunnolla, mutta en kuitenkaan viitsinyt sentään duunia pilata tämän takia, mutta vähällä oli.
Jos olisin 30v nuorempi, niin ehkä olisin sen tehnytkin. Nykyään on sentään jotain järkeä päähänkin jäänyt ja menneistä virheistä on jotain opittu.
No päätin sitten, että ens lomalla Jussina katson kaikki hehkutukset ja finaalin lopun netistä ja huudatan mörköä täysillä Sibeliuksen Finlandiaa ja Maamme laulua unohtamatta.
Poikakin voi päästä saunoon :-)
Ihanat pelit kertakaikkiaan mahtavaa oli katsoa selvinkin päin.

No raha-asioiden kanssa takkuillaan edelleen. Eilen oli pakko luovuttaa ja ottaa pikavippiä, et saa ruokaa kaupasta, mut ensin on pakko viedä Miina eläinlääkäriin.
 Sillä ilmestyi kaulan ympärille alueita mistä oli karva poissa.
Ensin luultiin, että Eemeli oli purrut leikeissä sitä, mutta ei voi olla enää siitä kysymys, kun ne vaan lisääntyy. Jokin iho-ongelma se on. Yritän saada ajan tänään.

Maanantaina on RT ja lääkäri Lahdessa, sit ripset Hämeenlinnassa, jolloin olisi samalla tarkoitus viedä näytille silmälasit, jotka hajoitin. Toivottavasti ne vois korjata.

Auto on nyt toiminut ja muutoinkin on hyvä fiilis. Kilot tippuu edelleen.
Tammikuun alusta -25kg, vaatteet tippuu päältä ja moni huomauttelee, että oletpa laihtunut. Kyllähän se hyvältä tuntuu.
Toiveikkaana juhannusta kohti. Ovat luvanneet Mörkö hellettäkin ens viikolle, joka vaan paranisi Jussia kohti, mutta jää nähtäväksi.
Niin luvattiin  viime vuonnakin ja ennustus muuttui juuri ennen Jussia ja keli oli jälleen tyypillinen kolea, niinkuin 99% Jusseista, olisipa nyt kerrankin toisin.




sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Loman puolivälissä

JOhan taas on ollut...mistähän alottais.
MM-kisat alkoivat tuttuun tapaan vauhdikkaasti ystävien avustuksella.
Överiksi meni juhlinta jälleen kerran .Ilmeisesti liian paljon paineita, liian kauan selvinpäin ja sitten paineet purkautuu ja ilolientä menee liikaa alas kevään ja MM- kisojen huumassa.

Tuloksena oli uudet silmälasit sanka vääntyneenä ( jäi jalan alle) ,tarvii mennä kyseleen voiko uuden sangan tilata, kunhan tässä ehtinee.
Sohvan selkänoja romahti ( ei kestänyt monen ison ihmisen maali iloittelua),saatiin toinen puoli kuntoon ja toinen nojaa seinää vasten.
Painepesuri hajalla ( autoja pestäessä), ehkä korjautuu tänään.
Yritettiin tehdä jotain hyödyllistäkin juhlinnan säestyksellä ja sen ansioista ilmeisesti autosta jäänyt joku luukku auki, koska akku tyhjä, kun sitä yritin käynnistää juhlista selvittyäni.
Onneksi taas saatiin apua ystäviltä ja akkuun virtaa.

Sitten vielä tuli paskin tili ikinä näin loman kunniaksi, eikä lomarahoja ollut maksettu, syystä, että siirryn kesken loman toisiin tehtäviin. Sähkölaskuakin tuli sit samantien lisää maksettavaksi tässä kuussa 150e ja 170e vero, kun vaihdoin yhtiötä.
Hypähtipä vielä postiluukusta yhdestä käynnistä hammaslääkärissä 250e lasku, johon sentään sain sentään soittamalla kk lisää maksuaikaa.

Paha olo kaikesta tapahtuneesta ja huonosta olosta oli niin jäätävä, että olisi tehnyt mieli piiloutua kaappiin, eikä tulla sieltä ikinä ulos.
Ikuisena taistelijana päätin kuitenkin, että kaikesta taas selvitään ja loppuloman olen jälleen kunniallisesti ja osaan arvostaa hyvää oloa.
Jos jotain tää kaikki tempoilu on mulle opettanut, niin tiedän ainakin miten suhtaudun vaikeuksiin. Ensin huudan ja märisen ja syytän koko maailmankaikkeutta ja ennen kaikkea itseäni kaikesta niskaani satamasta paskasta.
Sitten kerään itseni, nostan housuni, pyyhin silmäni ja taistelen ja SELVIÄN AINA!!!

Ollaan kyllä Mikan kanssa sitä mieltä, että saadaan tänne ilmeisesti manattua joku räyhähenki aina paikalle juomisen seurauksena, joka hajoittaa kaiken.
Nimittäin taulutkin putoo seiniltä, vaikka maataan sängyssä tv:tä katsomassa.
Tarviipa puhdistaa talon energiat tänään. Harmi, ettei ole Salviaa, mut on noita suitsukkeita ja rukouksia. jotka auttaa.

Tiesittekö muuten 100 000 Suomalaisella on örvellysgeeni, joka saa ihmisen käyttäymään alkoholin kanssa vastuuttomasti, se on varmaankin Mikalla ja mulla. Tämä geeni on tieteellisesti todettu ja tätä on vain Suomalaisilla. Ehkä me ei siinä mielessä olla ihanteellinen pari.

Kait noita kisoja vois katsella loppuun selvinpäin. Tosin hieman pelkään, että jospa Suomi on MM finaalissa? Sitten voi olla, että mieleni muuttuu....mutta ei enää örvellystä!!!

Niin raha-asioiden takia olisi pakko ottaa töitä vastaan näin lomallakin, mutta eipä niitä ole nyt sitten tietenkään ollut tarjolla.
Ja kun luet seuraavan tekstin, niin hyvä ettei ollutkaan sillä.....

Eilen sitten onnessani ajelin kaupoille ja menin vielä bensa-asemalle tankkaamaan, niin auto ei inahtanutkaan, jäin siis siihen ja jonoa alkoi tulla taakseni.
Lievästi sanottuna vitutti niin maan perkeleesti ja kaikki hyvä fiilis, että asiat taas tuloo kuntoon katosi minusta kuin vesi hanhen selästä.

Onneksi apu oli lähellä ja tuli auttamaan. Olin jo ehtinyt tuskissani pyytää tuntemattomiakin auttaan siirtään autoni pois tankilta, muiden tieltä.
Ongelmaa ei löytynyt paikan päällä, mutta auto lähti sitten vetämällä käyntiin ja peräkkäin ajettiin ystävän pihaan, että hän myöhemmin auton katsoisi mikä vika siinä on.
Mua jännitti hirmuisesti, että osaanko edes nostaa sitä kytkintä niin, että saan sen käyntiin, kun siellä perässä vedettävänä oli, mutta onneksi se onnistui.

No matkalla sinne ilmeni uusi ongelma. Vaihteet ei menneet päälle millään, vaikka työnsin kytkintä melkein auton pohjasta läpi. Päästiin kuitenkin pihaan asti.
Auto jäi sinne ja ystävä heitti mut kotiin ostoksineni. Varauduin, että voi mennä vaikka viikko, ennenkun auton saan takaisin.
Kotona surkuttelin Mikalle kovaa  kohtaloani, että miten voi olla mahdollista, että aina lomalla mun autot hajoo? Ja nytkin sillävälin kun mä juhlin?
Miten voi olla niin, että kaikki on aina päin vittua , kun yrittää vaan päänsä nollata? Jälkiseuraukset on aina tätä luokkaa? Ei tässä ole mitään järkeä???

Tunteet todellakin ovat heitelleet laidasta laitaan taas tälläkin lomalla synkimmästä epätoivosta suurimpaan riemuun, jonka koin taas muutaman tunnin päästä, kun olin saunassa auringon oton ja rauhoittumisen jälkeen.
Nimittäin autoni saapui pihaan korjattuna.
Kytkintä oli säädetty. Ai että niin vähälläkö tästä kuitenkin päästiin. Oli odottanut vähintään koko vaihdelaatikon vaihtoa ja startin ostoa huh huh. Kiljuin onnesta.
Tulin pyyhkeeseen kietoutuneena iloitsemaan ja huutelin perään, että korvaus saapuu perästä, ja kiitos mielettömästi.

Ihmisenkeli pelasti jälleen. Aivan mahtavaaa, en olisi mitenkään selvinnyt tästä ilman hänen apuaan. Tällä hetkellä pennittömänä. Juu ei mua haittaa yhtään olla lomalla ilman mania, kunhan sen verta on, että saa ruokaa kaupasta meille ja karvaisille.
Aurinko ja luonnossa olo on ilmaista ja tv:kin toimii.
Kait se tästä taas...vielä viikko lomaa ja vapaat päälle,,,,ihanaa kevättä kaikesta huolimatta ja niemeen notkoon ja saarelmaan <3 T: Selviytyjä taas edes hetken :-)