kommentoinnit ja blogin tekstimuoto

 Moikka halusin vain kertoa, että jostain syystä asetukset oli niin, ettei blogiin voinut jättää kommentteja muut kuin tilaajat. Jonna kummityttö kävi auttaan mua ja sai nyt saan myös muokattua näitä mun blogitekstejä niin, ettei kaikki tule samaan pötköön.On noi nuoret viisaita tän tietotekniikan kanssa

Olisin todella kiitollinen kommenteista, kuinka olette tarinani kokenut?.

Raitistelu loma jatkuu antoisana. EIlen pesin muutamat matot ja auton huuhtelin samalla toiseen kertaan. Siitepöly näes.

Mika sit tosiaan lupas olla selvinpäin koko Mm kisat, joka on sille tooodella harvinaista, koska yks vuosi suuttui toden teolla, kun olin hölmönä mennyt ottaan töitä ma ja su Suomi voitti kultaa, eikä saanut juhlia sitä. 

Mutta tästä lupauksesta rohkaistune tilasin sitten sekajätelavan tiistaille, joka on pihassa viikon ja saadaan kaikki rojut siihen, sitä ei krapulassa tehdä. Lisäksi mulla on heti maanantaina se terapeuttinen hoito ja polvista tuli aika Ortobedille vielä puolen päivän jälkeen Hämeenlinnaan.                                        

Eli nyt on tuplavarmistettu, että ei ole mitään mahkuja retkahtaa, tosin mulla ei ollut edes mielessä se vaihtoehto.

Tänään tulee tiputuspeli. Suomi - Canada. Olisin niin toivonut aikaisempaa peliä, mutta ei taas pitää valvoo....ja huomenna Manseen laittaan lettejä. Siinä menee koko päivä.

Elämä on tällä hetkellä todella ihanaa ja tasaisen rauhallista, kunpa tämä jatkuisi koko elämäni <3  

Entistä vakuuttuneempi ja vahvempi!!!

Hyvin menee toistaiseksi, Kisat on jo puolivälissä ja ei ole tullut mieleenkään nauttia alkon tuotteita. Ikävä kyllä tilasin lastin konkeroo ja kaljaa juuri ennen päätöstäni Virosta, joten niitä on lisäksi vielä talo täynnä huutamassa mun nimeä. Korvaankikaan en ole heille lotkauttanut. 

Tää viikko on ollut upea ja aikaansaava. Ma se makee tatska ja henkevää keskustelua sen lomassa tatskaaja Hennan ja kummityttö Jonnan kanssa.

 Heittäydyttiin heti syvään päätyyn ja keskustelut lensi aiheista toiseen, kuten vegaanisuus, avaruusolennot, jälleensyntyminen. alkoholismi, sukuperinnöt esim. liikalihavuus jne.jne... 

Oli jännä nähdä kuinka viisaita sieluja noissa mua puolet nuoremmissa ihmisoletetuissa asui <3

Eilen sain muuten vahvistusta asialle, jonka jo tiesin. 

Olen kotoisin Siriukselta ja mulla on takana 898 elämää ihmiskehossa ja 2 tämän jälkeen.

Tiistaina olin sit työpaikkalekulla Ullalla joka oli aivan ihana ja kuunteli mua 40 min 

Ehdin kertoa sille melkein koko elämäni kipukohdat sinä aikana. Ja hän kuunteli lisäkysymyksin ihmetyksenså äärellä. Oli kuulemma otettu mun nykyisestä itsevarmuudesta, jonka olen itse saavuttanut ilman psykiatrin apua kaikkine haavoineni. 

Sain lähetteen polvien röntgeniin ja soittoaika on maanantaina. Soitin heti ajan ja pääsin ke röntgeniin, joka meni ok. 

Torstaina oli sitten vuorossa kulmat, luomet ja hieman hyaloriini happoa poskipäihin. Tuli ihan freessi lopputulos, jonka jaoin FB:hen. 

Perjantaina oli sitten jäsenkorjaus Sarilla ja puhe kääntyi samalla traumoihini, joita kannan kehossani. Menen viikon päästä hänen harjoitushoitoonsa, jossa on yhdistelmä TRE:tä ja Loco terapiaa, jossa käsittäkseni poistetaan kehosta traumoja. Odotan innolla. 

Eli nyt mä uhraan kaiken aikani ja vaivani oikeesti käsitellekseni asioita, jotka on saanut mut vuosien ajan ylensyömään ja ylenjuomaan. 

Eikä niistä vähäisin ole todellakaan 16v tapahtunut joukkoraiskaus. Traumoja on tää tyttö täynnä. 

Mut mä takaan, että mä selätän tänkin asian elämässäni, niinkuin kaiken muunkin, joka on haitannut mun henkisen kehityksen eteenpäin menemistä, 

Suomen jääkiekkoo on seurattu, eikä Mikakaan ole osoittanut mitään merkkejä juomishaluistaan.

Sille sanoin kisojen alussa, että kerro sitten jos haluat kyytiä Arskalle, ja haluut juoda, niin vien ja haen. Mut nyt näyttää, ettei halua poistua mihinkään. Eiköhän tää ratkee viimeistään torstaina, kun näkee tiputuspelit, eli jatkaako Suomi mitalipeleihin. 

Joo ma soittaa sit leku ja ti tulee Jonna käymään neuvoon mua tässsä blogissa, kun kaikki tulee samaan potköön vaikka muokkaan tekstiä, niin se ei pysy. Lisäks alan ehkä kirjoittaan toistakin blogia toistaiseksi nimettömänä alkoholismista. 

Ja mielessä siintää jo pitkään harkittu kirjan kirjoittaminen elämästäni, koska siinä on oppikoulua, käänteitä ja vaarallisia tilanteita, kantapään kautta oppimista, intuitiota ym...niin paljon, että piisaa.

Ke meen näön tsekkaukseen ja kahdet lasit samaan hintaan, jos toisena ottas aurinkolasit, kun edellisten päälle istuin Viron reissulla ja ne halkes kahtia. Perjantaina sit Manseen laittaan letit. 

Vaikka kuinka muutama ihminen töissä olis sitä mieltä, että älä laita, niin itse haluun ja Mika oikeesti tykkää niistä, joten en mä täällä muita varten elä, kun itseni ja kumppaniani, joka mua kattelee päivästä toiseen. Kesän ainakin haluun niitä pitää, ehkä sit talven oon ilman. 

Eilen pesin ja imuroin autoni ja tänään sulatan pakastimet.

 Käyn mettälenkeillä ja olen aloittanut treenaamaan. Vatsalihakset on kipeet. Polvi on hieman parempi. Ilma on ollut ihana ja rusketustakin jo löytyy. Mieli on tasapainossa. 

Nukkumisen kanssa ongelmaa on vieläkin, kun herään useita kertoja yössä ja väliin otan lisää Melatoninia ja Sirlaludia. Kahvinkin lopetin. 

Oon juonu aamulla teetä ja välillä Lattea, joka on sellasta jauhetta Lidlestä.

 Lopetin normi kahvin sen takia, koska se ei maistu mulle enää ja en tiedä onko ikinä sopinutkaan

Juuri nyt siis menee aika kivasti ja toivottavasti myös jatkossa, mutta se jää nähtäväks...kovimmat hetket on vielä edessä, eli tiputuspelit ja sen jälkeinen aika. Juhannuksen oon jo skipannut niin, että oon vapaaehtoiseti töissä. Palaan asiaan Pelien jälkeen rakkaat kanssakulkijat <3 PS. 

Hieman oon alkanut käsitteleen sitä asiaa, että miks mun pitää aina tehdä jotain, jotta tunnen ansainneeni oikeutuksen yleensäkin lomalla chillailla auringossa ja tv:n ääressä rentoutuen,

Miks tuntuu siltä etten voi noita asioita tehdä muuten vaan, vaan joka päivä pitää ikäänkuin tehdä jotain järkevää, jotta omis on hiljaa. 

Ja siitäs siihen mietintään,että suorintako elämää??? Toisaalta taas tykkään, että saan asioita tehtyä joka päivä ja saan siitä jonkinlaista hyvää mieltä. 

Ja jos miettii, että sitä ennen palkitsi itsensä muka rentoutumalla alkon avulla. Niin millä sen olon korvaa? SItä tässä harjotellaan. Tsau <3

PS. Ai niin ja jos täällä sattus oleen joku,joka painii samojen ongelmien kanssa, niin ite oon nyt kuunnellut suuren määrän äänikirjoja liityen alkoholiin, esim. Selvinpäin, jota voin suositella.

Sen kautta löysin bodcastit Selvinpäin ja Darravapaa yhteisö . joka löytyyy Areenasta, myöskin Kantamo ym. alkoholistien tarinoita. Oikeesti parasta vertaistukee, mitä olla voi.

Samuli Eedelmanin äänikirja oli kans hyvä. 

Mikäs niitä on kuunnellessa touhuamisen ja auringon oton kera.

UUden elämän alku!

Päätös on tehty. Yritän jälleen aloittaa puhtaalta pöydältä elämän, johon ei kuulu minkäänlaiset päihteet.

 Olen asiaa jo vuosikaudet kypsytellyt ja viime vuoden aikana tein päätöksen lopettaa jo pariin eri kertaan, mutta olen siitä myös sitten pari kertaa lipsunut. 

Kerta kerralta olen kuitenkin huomannut, etten saa juhlimisesta enää mitään irti. 

Olen kerta kaikkiaan allerginen alkon tuotteille, heti alkaa niiskutus, kaikki menee tukkoon, eikä olo ole hyvä ja auvoinen, niinkuin joskus ennen. 

Kunnon nousujakaan ei enää irtoa, vaan kaikki on yhtä täydellistä kaaosta ekasta juomasta viimeiseen vähäisine musitikuvineen. Jäljelle jää vain ikuisuuksia kestävä darra, joista henkinen puoli on kaikista vaikein käsitellä, vaikkakin fyysisiä oireitakin riittää ihan tarpeeksi. 

Ei kertakaikkiaan ole sen arvoista , että kannattaisi jatkaa itsensä myrkyttämistä enää. 

Joten tästä alkaa uusi raitis elämäni, ja teen kaikkeni, että se pitää. 

Tosin tässä on sitten heti Jääkiekon Mm kisat, joka Juhannuksen ohella on ollut isoimpia aikoja koko vuodesta juhlia taju kankaalle. Nyt jää nähtäväksi miten käy. 

Luulisin , että vaikeinta tulee olemaan siinä, jos ja kun Suomi pelaa kullasta ja mun siippa haluaa ottaa ja mä en. En tiedä mitä silloin teen? Pitääkö mun lähteä maan pakoon sitten? Ja minne? 

Kaiken lisäksi mulla alkaa 3 viikon loma, joten aikaa on, vaikka mihin, mutta aattelin tehdä pihatöitä, käydä ottaan uuden vaaka tatuoinnin, laittaan kulmat ja luomet ja muutoinkin olla aktiivinen, ehkä alkaa pyöräilemään järven rantaan ja heittäytyä kylmään veteen. 

Ehkä saisin tänä kesänä harrastettua muutakin kuin takapihalla pyörimistä. Voisi käydä joku päivä vaikka Yyterissä ja siellä Vesa Keskisen kaupallakin...

Lassia ja sen perhettä olisi kiva nähdä, Jonnan näänkin tatskauksen yhteydessä. Innolla odotan tulossa olevaa, mutta toisaalta taas kauhulla, koska tää mun alkottomuus voi taas johtaa siihen, että Mikan ja mun välit huononee, eikä lopulta kestä, kun toinen joisi ja toinen ei. 

Mutta ei tässä nyt muu auta, en jaksa enää itseäni, jos ei tää tapahdu nyt. Täytän sentään 62v lokakuussa ja mun terveys ei enää kestä moista. Lisäksi reisileikkaus on tulossa syksyllä ja haluan olle hyvässä kunnossa siihen mennessä. Nyt tai ei koskaan. Toivotan muutoksen tervetulleeksi ja kaiken mitä siitä seuraa olen valmis hyväksymään, tarkoitti se sitten mitä hyvänsä. UGH olen puhunut!!!!