Ei se sairauskertomus sitten riittänyt vieläkään tälle vuodelle! U-s-k-o-m-a-t-o-n-t-a!!!
Juuri kun olin hyvässä työdraivissa ja mieli valoisa, niin eiköhän flunssa PRKLE hiipinyt ravistuttaen jäseniä alkaen kutittavalla yskällä ja vilunväristyksillä iltavuorossa torstaina.
Pe aamuna tuntui, ettei jaksa olla yhtään pystyssä ja lopulta piti sitten ottaa saikkua, vaik ei millään olis halunnut.
Flunssan jälkilöylyistä nautin tässä vielä viikkoa myöhemminkin, mutta olo jo aivan toista luokkaa Tosin selkä huutaa hoosiannaa kaikesta makaamisesta.
Ensin oli vielä ihan ok sairastaa, kun sai rauhassa potea sitä makkarissa katsoen lempisarjoja tvstä. Mutta kun siihen viereen ilmaantui parin päivän päästä kiroileva, jatkuvasti valittava MIESFLUNSSA potilas, jonka mä kuulemma tartutin,
niin sairastamisesta tuli jo taakka mulle.
Arvatkaa vaan kuka sen jälkeen hoiti kaiken kotona, oli sitten kipeä tai ei.
Eläinlapset halusivat edelleen ruokaa ja koira lenkille ja kissat edestakas sisään ja ulos.
Tiskit eivät itsekseen tiskaantuneet, eivätkä roskikset tyhjentyneet.
Ruoka, juoma ja lääkkeet eivät lentäneet kaapeista suuhun itsekseen.
Apteekkiinkin oli mentävä ja kauppaan tottakai.
Hermot oli koetuksella, kun ei toista päässyt karkuun minnekään.
Mutta tätähän se on niin myötä, kuin vastoinkäymisissä, vai ei sitä papin aamenta ole kuultukaan.
Olisin jo moneen kertaan lähtenyt töihin mielummin jos tää helkutan flunssa olis hellittänyt, mutta kun ei.
Eilen sitten ajelin vielä edes takas Tampereelle TAYS:siin 128km vain sen takia, että istuin 5 minuuttia lääkärin vastaanotolla.
Mutta matkan ja ajamisen korvasi kyllä se uutinen, että ei näy eikä tunnu mitään epätavallista syövän tiimoilta. Ja näinhän pitkästä aikaa sympaattista lääkäriäni.
Tänään vielä vapaa ja huomenna töihin ja viikonloppu onkin sit pitkää päivää.
Otin kinkun jo sulaan pakkasesta, meillä on Joulu Ma-ke ja sit alkaa työputki. Uutta vuotta ja sen rientoja odotellessa.
Jos tästä taas jotain hyvää hakee, niin hyvä oli sairastaa nyt, eikä myöhemmin :-)
syöpä, lihavuus, GBP, leikkaukset, kauneus, terveys.alkoholi, ongelmat, vaikeudet, positiivisuus, elämä on
torstai 15. joulukuuta 2016
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Yhtenä päivänä meidän täytyy kuolla, mutta muina päivinä me SAAMME ELÄÄ !!!
Jahas se on sitten Joulukuu ja vuosi alkaa olla lopuillaan.
On aika muistella mitä vuoden aikana on tullut koettua.
Ensin oli kurkkukipua, jonka johdosta päädyttiin nielurisaleikkaukseen, joista löytyi syöpä.
Jo risaleikkauksesta oli kova juttu toipua. Kovat säryt ym. Puhumattakaan sitten sädehoitojen aiheuttamista ongelmista. Paksua limaa suussa, suun kuivuminen, hiivasieni, jatkuva oksettava olo, metallimakuista suolavettä puski suuhun, menetin makuaistin ja sitä kautta mikään ei maistunut ja yleiskunto heikkeni ja masensi ja suututti.
Samaan aikaan oli oikeassa olkapäässä Kiertäjäkalvon tulehdus, johon pistettiin kortisonia pariin kertaan. Polvi meni alta ja pelotteli viikon verran, mutta parani myös kuurilla.
Koko hoitojen ajan kävin joka arki aamu sädetyksessä Tampereella ja ajoin itse kaikki matkat.
Illat ja viikonloput olin töissä, tehden vielä ylïtöitäkin, ainoastaan viikon saikutin.
Hoitojen loputtua yritin parhaani mukaan toipua.Hiivasieni iski suuhun ekan rentoutumisen yhteydessä. Ja sen kanssa taistelin viikon päästäkseni siitä eroon.
Oikeudesta tuli 17.000e maksettavaksi, Jota varten joutui taas ottaan lisää lainaa.
Selästä löytyi patti, joka paljastui harmittomaksi ja leikattiin pois. Sidekudoskasvain.
Hampaista tippuili paikat peräjälkeen noin 5 kertaa.
Sitten kaikenlaisia ongelmia, joiden seurauksena sisäisen tasapainon järkkyminen ja sitä kautta asentohuimaus. Ja tietysti elämään kuuluu kaikenlaista muuta pientä vastoinkäymistä.
Mutta tässä ollaan edelleen ja entistä vahvempana voisin sanoa.
Viime PT TT kuvat syyskuussa oli puhtaat ja nyt on pelkkä lääkärintarkastus 14.12 Tays:issa
Olo on hyvä, makuaisti toimii noin 95% joka sitten onkin kaksiteräinen miekka, nimittäin 4-5kg on tullut takaisin, joita aion nyt maanantaista yrittää saada pois, mut nähtäväksi jää.
Syljen eritys on parempi, mutta suuta kuivaa aina ajottain ja mulla onkin aina juotavaa mukana.
Nautin jokaisesta päivästä elämässäni ja syöpä on harvoin mielessä.
Joulu ollaan taas töissä ja Uutena vuonna sit juhlistetaan toivon mukaan Uutta parempaa vuotta.
Hyvin täällä porskutetaan. Hyvää Joulua ja parempaa Uutta vuotta kaikille.
On aika muistella mitä vuoden aikana on tullut koettua.
Ensin oli kurkkukipua, jonka johdosta päädyttiin nielurisaleikkaukseen, joista löytyi syöpä.
Jo risaleikkauksesta oli kova juttu toipua. Kovat säryt ym. Puhumattakaan sitten sädehoitojen aiheuttamista ongelmista. Paksua limaa suussa, suun kuivuminen, hiivasieni, jatkuva oksettava olo, metallimakuista suolavettä puski suuhun, menetin makuaistin ja sitä kautta mikään ei maistunut ja yleiskunto heikkeni ja masensi ja suututti.
Samaan aikaan oli oikeassa olkapäässä Kiertäjäkalvon tulehdus, johon pistettiin kortisonia pariin kertaan. Polvi meni alta ja pelotteli viikon verran, mutta parani myös kuurilla.
Koko hoitojen ajan kävin joka arki aamu sädetyksessä Tampereella ja ajoin itse kaikki matkat.
Illat ja viikonloput olin töissä, tehden vielä ylïtöitäkin, ainoastaan viikon saikutin.
Hoitojen loputtua yritin parhaani mukaan toipua.Hiivasieni iski suuhun ekan rentoutumisen yhteydessä. Ja sen kanssa taistelin viikon päästäkseni siitä eroon.
Oikeudesta tuli 17.000e maksettavaksi, Jota varten joutui taas ottaan lisää lainaa.
Selästä löytyi patti, joka paljastui harmittomaksi ja leikattiin pois. Sidekudoskasvain.
Hampaista tippuili paikat peräjälkeen noin 5 kertaa.
Sitten kaikenlaisia ongelmia, joiden seurauksena sisäisen tasapainon järkkyminen ja sitä kautta asentohuimaus. Ja tietysti elämään kuuluu kaikenlaista muuta pientä vastoinkäymistä.
Mutta tässä ollaan edelleen ja entistä vahvempana voisin sanoa.
Viime PT TT kuvat syyskuussa oli puhtaat ja nyt on pelkkä lääkärintarkastus 14.12 Tays:issa
Olo on hyvä, makuaisti toimii noin 95% joka sitten onkin kaksiteräinen miekka, nimittäin 4-5kg on tullut takaisin, joita aion nyt maanantaista yrittää saada pois, mut nähtäväksi jää.
Syljen eritys on parempi, mutta suuta kuivaa aina ajottain ja mulla onkin aina juotavaa mukana.
Nautin jokaisesta päivästä elämässäni ja syöpä on harvoin mielessä.
Joulu ollaan taas töissä ja Uutena vuonna sit juhlistetaan toivon mukaan Uutta parempaa vuotta.
Hyvin täällä porskutetaan. Hyvää Joulua ja parempaa Uutta vuotta kaikille.
Tilaa:
Kommentit (Atom)