Tänään lähdössä Kanta-Hämeeseen Kirurgian polille tapaan Ortopedia käsien puutumisen takia. Edelleen nyt n. kk ollut vas.käden pari-kolme sormea yötä päivää puuduksissa. Eikä niihin auta mikään. Lisäksi kummankin käden yöpuutuminen on taas lisääntynyt. Yölastasta huolimatta.
Oon taas tehnyt sikana ylitöitä ja sainkin onneksi niin hyvän tilin, että sain velat maksettua ja kaiken öljynpolttimeen tähän asti menneen. Ja jäi vielä vähän elämiseenkin. Ilman ylitöitä näin hyvää tilannetta ei todellakaan olisi.
Oikea olkapää vaivaa taas ja pitäs tilata aika kortisonipiikille, mut ei nyt ehdi kyllä kaikkee yhtä aikaa. Katotaan nyt tää päivä ensin, että mikä on tuomio? Tekeeköhän ne nyt sen hermoratatutkimuksen, vai mitä? Luin, että jos tää on rannekanavan oireyhtymä, niin siitä leikkauksesta toipuminen raskaan työn raatajalle tarvii 5 vkon sairasloman. Voi ei ....
Mulla ei olisi MITENKÄÄN varaa olla niin kauan saikulla apua!!!
Ei nyt olisi pakko saada hieman säästöön sillekin varalle, että näin käy.
Miksi ihmiselle pitää tulla kaiken maailman vaivoja kun vanhenee? Eikö se ole riittävä rangaistus, että täytyy oppia hyväksymään hitaammat liikkeet kehon ja naaman rapistuminen ja oman kuolevaisuutensa kohtaaminen.
Kieltämättä nykyään käy mielessä, että sitä ollaan kuitenkin jo elämän iltapäivän puolella, ei ole enää kuolematonta fiilistä, kuin vielä alle 50v:nä
No pitäisi olla kiitollinen, että syöpä ei ole uusinut, eikä mitään vakavampaa sairautta kuitenkaan ole, niin kuin joku dementia, joiden parissa päivittäin työskentelen.
Onneksi tulevaisuudestaan ei tiedä mitä kaikkee voi tulla eteen, koska sitten hajoilisi jo etukäteen.
Kaikki on kuitenkin otettava vastaan, mitä ylhäältä annetaan.
Kyllähän nää kaikki vaivat ja ongelmat elämässä on niitä opin paikkoja ja se ratkaisee paljon, miten niihin suhtaudumme. Mutta joskus vaan tuntuu siltä, etteikö sitä nyt pienemmälläkin oppisi.
Aurataransformaatio oli mieletön kokemus, siitä joskus lisää.
Sen myötä opin joka aamu ja ilta tai jos siltä tuntuu ( esim. suutun jostain asiasta, menen pois tolaltani tms...) lausumaan mielessäni seuraavat asíat ja kuvittelemaan ne.
" otan nyt kaiken minulle kuuluvan energian, suodatettuna ja puhdistettuna takaisin kehooni.
"lähetän nyt kaiken itsessäni olevan, minuun kuulumattoman energian takaisin, suoraan sinne, mistä se on tullut"
" tasapainotan nyt itseni indigotasapainotettuun kehooni"
Nää harjoitukset sopii mulle todella hyvin, sillä oon haka imemään muiden huonot fiilikset itseeni ja menen tolalaltani riitatilanteissa. Inhoan riitelyä ja epäoikeudenmukaisuutta!!!
Eli lähden pois tilanteesta ja teen nämä harjoitukset , niin saan tasapainoni takaisin <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti