11 päivää

Enää 11päivää jäljellä 4 kuukaudesta, kun pääsee nollaan tätä syksyä, joka on ollut taas haastava.
Mitään isoa katastrofia ennustuksista huolimatta ei ainakaan vielä ole tullut ja vuosi on onneksi jo aika lopussa, joten eiköhän tästä suht kuivin jaloin selvitä.

Pahinta syksyssä on ollut alkoholin tuoman nollauksen välttäminen ja Mikan masennuksen sietäminen, sekä ylenmääräinen työn teko ja sitä kautta kaikki muukin on tuntunut suorittamiselta.
Kaikki vp aika on ympätty mitä erilaisimpiin velvollisuuksiin, eikä rauhoittumista ole ollut.

Parasta syksyssä on ollut  Jarzella käyminen, Jonna ja Lassi meillä RISK pelin tiimellys ja keskustelut siinä sivussa. Henkisen kehityksen kurssi, jossa parhainta antia oli kurssikaverit ja eriten Sanna ystäväin, jonka näin nyt useimmin tän myötä. Töissä on mennyt jo pitkään paremmin kuin ennen ja työkamuissa on monta helmeä, joiden seurasta nautin. Hyviä ystävyys suhteita on tullut työnkin kautta. Hyvää on sekin, että laskut on saanut maksettua joka kk, vaikka säästöön ei edelleenkään ole jäänyt mitään. Mahtavaa, ettei syöpä ole uusinut, paino laskee edelleen ja hampaittenkin kanssa pärjää nyt jotenkin, kun viel sais niitä implantteja.

Mut nyt se nollaus on vihdoin lähellä. Vaik tiedän ja pelkään jo etukäteen tulevaa huonoa oloa nollamisesta, niin tiedän etten muutakaan voi/ osaa tehdä. Nyt lasken päiviä ja kohta tunteja. Vielä tämä viikko ja ensi viikkoa puolet ja sitten. Sitten saan viikoksi unohtaa koko maailman ja pysyä pesässäni kuin karhu. Ensin ilolientä vetäen ja vuodattaen fiiliksiäni ympärillä oleville ja kun humu laskeutuu, niin palaan arkeen sänky selässä tv:n rauhoittumisen, hyvän ruoan ja herkkujen kautta.
Ehkä sitten taas osaan arvostaa normaalia arkea jonka arvostus aina unohtuu, kun on liian pitkään selvinpäin ja vaan suorittaa elämäänsä.

Pääsee hetkeksi pois tästä yhteiskunnasta, kun alkaa jo uutisten lukeminenkin ahdistaa.
Tarvittas nykyaikaan oikeita ongelmia, jotta loppuis tää kaikenlaisista turhanpäiväisyyksistä iniseminen. Tää on mielensä pahoittajien yhteiskunta nykyään. Sananvapaus viedään.
Ei täällä saa enää mielipiteitään sanoa. Nyt tutkitaan jo 40v vanhoja sketsejä, että onko niissä kiihottamista kansanryhmää vastaan, vaikka se lakitermikin keksittiin vasta 2011v.
Mamut saa valehdella ja syyttää mediassa suomalaisia rasisteiksi keksityillä jutuilla ilman seurauksia. Rikolliset matut saa olla päättämässä suomalaisten asioista eduskunnassa. Jälkiviisaissa huntupää kertoo asiantuntijana Suomalaisille mielipiteitään. Kirkot ajetaan alas, ei joulujuhlia siellä. Tiernapojat kielletään. Palkan alennuksia työntekijöiden etujen alas ajoa, verotuksen kiristymistä. Maalla asumisesta tehdään mahdotonta. Hauholta viedään viimeinenkin pankki, posti lähti jo. Yleislakko tulee oletko valmis? Ensi vuonna hoitsujen sopimusneuvottelut, Fiilis on, että jos palkat ei nyt nouse, niin ei koskaan.
Itse olisin niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin valmis barrikaadeille!!!
Nyt ei mennä hyvään sunntaan ei!!!

Vapaapäivä

Heräsin taas kuin tikka puol 5. Aamusta saakka niin onnellinen olotila, vapaapäivä, eikä muita pakollisia menoja, kuin hieroja ja kaupat, sekä ruoan laitto. Mahtavaa päästä hierojalle, kun tää selkäsärky alkaa oleen jatkuvaa,

Päästiin muuten pari pv sitten työ ystävän kanssa avantoon ja kuntosalille, Tästä se lähtee. Tarkotus olis ees kerran viikossa löytää yhteinen aika sille. Mut täytyy sanoo, et se ei ole kovin helppoa, kun työvuorot ja elämä on :-)
Mut hieno homma, et alotettiin ja yritetään, koska yksin tää homma ei oikein toimi!!!
En saa itteeni millään hätyytettyä kuntosalille, vaik olis aikaakin, eikä sitä ees ole pahemmin ollut.

Kaupasta tänään joululiinat värienergiaa tuomaan ja shoppailun iloa pienesti <3
Joulupalloja ja liinoja vois laitella tänä viikonloppuna. Näillä näkymin mulla on 3 vp. Mulla on ollut viimeksi elokuun alussa enemmän kuin 1-2vp kerralla.
Ahdistaa etukäteen, et on sunnuntai vp, enkä ole tienaamassa. En pidä ikinä sunnuntaita vp, jos ei mulla ole menoa. Toivottavasti tulis siihen töitä.
Lauantaina on tosin se kurssi 10-18 mut vp sekin on :-) ihan vapaaehtoista

Sappikivileikkuristakin soittivat jo. Olisin saanut peruutusajan ens viikolle, mut mulla työpäivä, enkä jaksa alkaa vaihteleen sitä. Jos olis ollut suoraan leikkaus, niin olisin mennyt, mut tää on joku 20 minutin haastatteluaika ennen leikkuria, jonka tarvetta en ymmärrä ollenkaan,
Mitä järkee mua on ajeluttaa 80km 1.5h vain sen takia, että kirurgi sanoo päivää ja että haluat sitten sappikivileikkaukseen? Miks ei vaan voi laittaa suoraan sitä kutsua leikkuriin?
Nooooooooo odotellaan, koska seuraava kutsu tulee? En kyllä ymmärrä sitäkään, miks näihin aikoihin ei voi varata aikaa netistä, vaan lähettävät kirjeitse ajan, joka hyvin harvoin sopii minulle, koska töitä ja sit taas säädetään joko toista aikaa, tai työvuoron vaihtoja.

Tältä päivältä odotan leppoisaa, voimaannuttavaa, antoisaa ja rauhallista olotilaa <3

sopuli

No enhän mä sit kestänyt sitä riitatilannetta, vaan menin itse sen laukaiseen, kun tiesin ja tajusin, ettei toisesta osapuolesta siihen ole. Menin vaan kädet ja sydän avoinna rohkeasti kohti häntä tietäen, että voin tulla torjutuksi ja se olisi ollut egolle kova paikka.
Sanoin, että tehdäänkö sopuli, johon toinen, että tehdään vaan. Halaus ja vielä vakuutus, etten todellakan ollut asian takana mistä minua syytit. Ja toteamus, että tällainen mökötys on aivan tyhmää ja älytöntä. Toinen samaa mieltä, mutta ei osaltaan pystynyt kuitenkaan pyytämään anteeksi vääriä syytöksiään. No tämä riitti mulle kuitenkin, voidaan sentään nyt katsoa toisiamme ja puhuakin.
On se vaikeeta monelle purkaa ristiriitatilanteita. Itse aikani mökötettyäni mielummin pyydän itse anteeksi, vaik en olis syyllinen, koska mua syö ihan sikana nää riitatilanteet. No se helpotti.

Sappikivileikkaukseen lähti lähete. Vointi aika hyvä alaselkäsärkyä olliut, joten tilasin hierojan, jolle pääsen huomenna. Ei tarvii syödä särkylääkkeitä kokoajan.
Stressitaso edelleen kova. Vaikeeta on ajoittain. Kessua kuluu.
Korjatut hampaat on pysyneet suussa ja siitä olen kovasti kiitollinen <3
Lauantaina on toinen kurssipäivä henkisen kehityksen kurssilla.
Sinne annettiin mielenkiintoisia tehtäviä, kunhan vaan ehtis ne tekeen :-)
Pitkään päivää töihin. Moi <3

Kärvistelyä

Lähete sappileikkaukseen lähti sitten menemään eteenpäin. Ylävatsaa on särkenyt melkein päivittäin.

Kunnallisen hammaslääkärin toimimattomuuteen kyllästyneenä kävin sitten yksityisellä ja sain samalla käynnillä sillan hampaaseen, suun tutkimuksen, paljon kuvia hampaista, sekä vielä korjasi alahampaan, minkä kunnallinen meinasi poistaa ensi viikolla.
 Sitä ei kuulemma ole tarvis poistaa vielä.
Oon niin pettynyt kunnalliseen, joka näköjään mielummin kiskoo hampaat asiakkaan suusta, kun viitsii niitä korjata. Tai sitten siellä on niin ammattitaidotonta porukkaa, etteivät osaa.
Tai sitten on käsketty priorisoida. Joka tapauksessa syvältä.
Hyvästi kunnallinen hammashoito, joka on perseestä!!!
Olisin joutunut oottaan vähintään puoli vuotta, että mun tilanteelle olisi edes tehty mitään muuta, kun vedetty pois se ainookin hammas , joka auttaa purentaan.
Yksityisen hinta oli 520e, joka on musta ihan kohtuullinen. Koska melko samoihin ois menty, jos ois käynyt näistä samoista asioista monta eri kertaa.

Tilasin vielä ajan implantin tekijälle ja käyn kartoittamassa, voiko mulle yleensä laittaa sellaista.
Se vasta kallista on, mutta ruoan syöminen on yksi suurimpia nautintoja elämässä ja olisi kiva näitten omien leegojen kanssa pärjätä niin pitkälle, kuin mahdollista. Eiköhän siihenkin keinot löydy se maksaa,yksi kerrallaan, vaikka onkin tuhat muutakin asiaa mihin rahaa pitäisi laittaa.

Meedio ilta oli mulle katastrofi, koska olin siellä sellaisissa mielentiloissa, etten osannut yhtään nauttia siitä. Eikä siellä sen puoleen tullut minulle mitään ihmeellistä.
Ennen sinne menoa minua syytti eräs ihminen asiasta, jota en ollut tehnyt. Tuli suoraan silmille.
Eikä ole pyytänyt anteeksi, vaikka todistin hänen olevan väärässä.
Edelleen sitten murjotetaan eri leireissä ja turha riita kalvaa mua sisäisesti.
Mut en oikeesti voi paljoa tehdä asian eteen, ilman toisen aloitetta.
Koska jo tekstarilla yritin, mutta vastakaikua ei tullut. Joudun tämän ihmisen näkemään useita kertoja viikossa ja se on todella raskasta.

Yritän kuitenkin energeettisesti vaikuttaa tilanteen laukeamiseen ja antaa hänelle sisimmässäni anteeksi, vaikka hän ei ole sitä pyytänytkään.
Nyt mä vaan mietin, että mitä mun tästä pitäisi oppia? Ja miksi mun eteen tuodaan ajoittain näitä tilanteita, että joku hyökkää minua kohti, vaikka en ole mitään pahaa kelleen tehnyt?
No ehkä se vielä selkenee mulle. Yritän päästä tästä kalvavasta mielentilasta eroon, kun en itse sitä ole aiheuttanut, mutta on tää vaikeeta, inhoan riitoja!!!

Pahin jakso stressin takia on mun mielestä takana. On ollut ultraa,magneettikuvausta, alatutkimusta, kuulo, keuhkot,sydän RT, hampaiden kanssa lukuisia käyntejä, auton katsastus, huolto, Hesan reissu ajaen pimeessä ja törkeellä kelillä, lapset täällä, Miinan haavojen kanssa taistelua, ja sitä kautta ruokavalion muutos kaikille 3 kissalla. Mikan masennus ja raivokohtaukset, oma stressitaso.
Jatkuvat ylityöt, työn vaihto takas palveluasumiseen ja uuteen pesään ja elämän hallinta yleensä.
Ja nyt sitten vielä tämä uus ristiriitatilanne, joka oli sitten piste iin päälle ja sai mut suistuun hetkeks raiteiltani. Painajaisiakin siitä olen parina yönä nähnyt, jospa jo alkas helpottaan, mut tiedän ettei helpota lopullisesti, ennen asian sopimista :-(

Eilen oli eka kiva aamu pitkästä aikaa. Tein Kombutshaa Jonnan tuoman sienen avulla.
Vaihdoin myös jouluverhot ja muutaman pöytäliinan. Tänään haetaan kuusi ja laitan varmaan joulukoristeita myös.  Mikan ruoat on jo tehty, vaik kello on 6 aamulla. Ihanaa kun toi rytmi on kääntynyt näin aamuvoittoiseksi.
Mikan synttäreillä vietetään samalla pikku joulua, sekä itsenäisyyspäivää, joten kaikki samaan rahaan. Glögiä pitää ostaa ja paljon <3
Sitä kohti, jaksaa, jaksaa, jaksaa,,,,,vaik ei oikeesti jaksas enää yhtään....