Auton ostossa

Nyt se mun romu teki viimesen liikkeensä. Torstaina kun lähdin aamuun töihin, niin auto huusi kimeetä ääntä jo ennen kun sen käynnistin, huuto jatkui työmaan parkkipaikalla 3 h, kunnes sain taas apuvoimia katsoon sitä. Irrotti jonkun summerin, joka huusi. Se oli kai joku pitkien valojen merkkiääni, silloin kun jää valot päälle ja nyt siis huusi ihan muuten vaan kokoajan.
Mä ressasin sen vempeleen kanssa taas koko aamupäivän töissä ja päätin, että nyt riitti.


Työkaveri näytteli mulle netistä autoja. Tuumasin, et voi kun olis sellanen korkea ja pieni, niin kuin kotihoidossa, sellasen haluaisin ja kun olis vielä sininen. Ja kun sain sen sanottua, niin sain juuri sellaisen auton kuvan ruudulleni työkamun laittamana, sanoin, että se on siinä!!!
Varasin ajan Pe aamuksi autoliikkeestä klo:9 ja tarjosin autonromuani vaihdossa.


Kun on minusta kyse, niin eihän tämäkään reissu mennyt ongelmitta :-)
Perille oli vaikea löytää, eikä siellä ollut mitään viitteitä, että olisi autoja myynnissä.
Pelkkiä maalaistaloja ja mettää. Onneksi näin tulevan autoni siellä pihassa, muutoin olisin varmaan kääntynyt takaisin kotiin, kun ei puhelin numeroakaan tullut mukaan.
Siellä oli mukava miesmyyjä, joka oli vasta hiljan sinne muuttanut ja kaikki kyltit oli vielä laittamatta.


Ajoin koeajon, ja vain vaivoin saatoin peittää iloani, että tää se on mä haluun tään.
Kylmän rauhallisesti, sanoin, että juu tän voisin ottaa, mutta hinnassa pitäisi päästä alaspäin.
Sain lopulta 700e hintaa alas.
Totesin, että tankkasin vanhan autoni juuri täyteen, jolloin myyjä totesi, että no sittenhän sen hinta nousi puolella. Totta!! Sitä siinä sitten naurettiin.


Alettiin sitten hakeen luottopäätöstä  3 eri pankista, kaikki jumitti kukaan ei vastannut, siinä meni ainakin tunti, sitten tuli myönteisiä päätöksiä.
Myyjän tietokoneen eri selaimet eivät meinanneet toimia, tulostimesta meni sähköt ja siinäkin meni aikaa ainakin tunti, et sai sen toimiin.


Sitten vihdoin kun saatiin kaikki tehtyä ja lähdin onnellisena ajamaan kotiin, niin kas kummaa ehdin ajaan noin 10km, kun akku, ym valot alkoi palaan ja kone hyytyi ja siinä sitä oltiin bussipysäkillä Lahti-Tampere tien varressa jälleen.
Ei hyvää päivää, ihan oikeesti, ei voi olla totta manasin moneen kertaan.
Onneksi otin myyjän käyntikortin mukaan, että oli numero mihin soittaa ja tottakai akku puhelimesta melkein loppu.


Myyjä sai samalla lailla melkein paskahalvauksen ja päiviteltiin vuorotellen puhelimessa, että tää ei voi olla totta. No totta se oli kuitenkin.
Aikamme päiviteltyämme myyjä lähti bensakanisterin kanssa mun ex autolla katsoon tilannetta ja epäili, että voisko bensa olla loppu.
Sillä välin minä tietenkin hirveessä pissahädässä jalat ristissä päätin, että en ainakaan kuset housussa tässä odottele, ja niin aukaisin repsikan ja takaoven ja pissaisin niiden suojassa asfaltille ja sitten peruutin autoa vapaalla sen verta, ettei lätäkössä tarvitse ihmetellä :-)


Myyjä tuli kaatoi bensat ja niinpä auto lähti liikkeelle. Sit kun itse yritin käynnistää, niin ei inahtanutkaan. Mutta opin, että jos ei kytkin ole täysin pohjassa, niin auto ei inahdakaan.
Ok matka jatkui ja helpottuneena toivotimme toisillemme hyvät joulut <3
Siitä sitten tankille, jossa vielä ihmettelin, että mitä bensaa tankkaan, mutta sekin selvisi sitten.


Autokaupoilla meni 3.5h ja mun kun piti viettää rauhallista joulua. No ehtihän sitä vielä.
Siitä parin tunnin päästä, kun pääsin saunaan ja saunan ikkunasta näkyi uusi sähkönsininen autoni, niin riemu oli rajaton. Kävin vielä ulkona jäähyllä ja 2 punatulkkua tuli tervehtiin.
Viime talvena näin yhden, on ne niin harvinaisia nykyään.
Pidin sitä merkkinä, että vaikeudet on takana päivän ja nyt alkaa päivä paistaan mun risukasaan.
kattellaan moi <3