lauantai 2. joulukuuta 2017

Elämä edessä ja tukka takana

Noh nih..kirjotettu parin punkkulasin jälkeen, joten armahtakaa :-)
Torstaina polyyppien poistossa, joita oli 2 isompaa ja 1 pieni.
Puudutuspiikit ei tuntuneet onneksi kovin paljoa.
Koko toimepide oli melko helppo vaikkakin tuntui ikävältä ajoittain.
Lääkäri ja 2 hoitajaa olivat aivan mahtavia. Olin niin lälläri, että olin ilmoittanut aikaisemmin, että tähän toimenpiteeseen, en toivoisi harjoitteilijoita paikalle.

Mulle nää alapää tutkimukset on vaikeampia, kun en ole edes synnyttänyt, eikä ole siis joutunut tällaiseen usein. Onneksi oli naislääkäri, ettei tarvinnut sitäkään panikoida.
Tiedän hoitajana, että tää on ihan normia, mut omalle kohdalle sattuessa järki ei ole aina mukana.

Ok kaikki meni hyvin ja pyydettiin toimenpiteen jälkeen oleen sairaalantiloissa puoli tuntia jos jotain... No enhän tietenkään ollut, vaan ajoin suoraan kotiin. Supistuksia oli ja vedin lisää särkylääkkeitä. Ilta meni sit ihan ok ja seuraavan aamuna töihin, pitkä päivä 7-21

Nyt sit la aamu ja menossa Mikan yllätysristeily synttäreille. Mika tietää vaan, että kaveripariskunta tulee, eikä sitä, että satamassa oottaa 20 sukulaista huh huh.

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Näihin tunnelmiin moi <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti