Ahdistaa ja on vaikea hengittää. Tupakkaa hermoihini taas oon vetänyt, ei montaa päivässä, mutta kuitenkin, Ja kun tiedän, että se ei minulle sovi, niin siinäkin on ristiriita, mut tällä hetkellä en osaa muutoinkaan toimia.
Lääkäri soitti ulltran tuloksista. Säryn syy ylävatsalla oli sappikivet. Ehdotti leikkausta, jolloin mä kiirehdin sanomaan, ettei ne nyt ole niin vaivanneet ja et katottas vielä.
Lääkäri sanoi soittavansa uudestaan alkuvuodesta ja katsotaan tilanne sitten.
Hyvä, että luurin sain kiinni, kun alkoi taas tuttu särky, joka jatkui eilen aamulla ja taas illalla.
Laitoin meiliä lekulle, että laittas mut vaan leikkausjonoon, et taisin vähätellä asiaa, kun en haluaisi enää yhteenkään leikkaukseen. No ei ole vastannut, joten saa nähdä, kattellaan...
Nää sappikivetkin oon varmaan saanut, kun sappi käsittääkseni kerää vihaa ym. negatiivisia tunteita ja oon niitä vaan niellyt sisälleni, joten en yhtään ihmettele, että miksi??
Hampaiden kanssa taistelua edelleen. HL sanoi, että ennenkun voidaan miettiä kuitusiltaa täytyy varata aika tarkastukseen ja hän ei tietty voi antaa aikaa suoraan vaan se pitää varata puhelimella.
Soitin sitten ja sanoin, että tarvitsen ajan pian, kun hampaat lahoo suuhun, niin sain ajan ihan Helmikuulle. Olin ihan , että ei ole todellista, johon tyyppi totesi kylmästi, että otatko ajan vai etkö?
Olin ja olen edelleen pöyristynyt!!!!
Mistä ihan aikuisten oikeesti meidät verotetaan kuoliaaksi, kun et saa enää edes terveyspalveluja, kun niitä kiireisesti tarvitsisit?
Siitä vittuuntuneena tilasin ajan myös yksityiselle, en tiedä vielä kuinka kalliiksi se siellä tulee ja millä sen aion maksaa, mutta en mä voi odottaa 4kk näillä leegoilla,
Kun ei voi purra millään puolella. Tää maailma on niiiiiiin epäreilu.
Ja pieniähän juttuja nää on kun aatellaan, kuinka paljon huonommin asiat ovat vielä muualla. Mutta maailmaa kuitenkin hahmottaa aina omasta perspektiivistään.
Vaikka kuinka nautin siitä, että veljen lapset Jonna ja Lassi on täällä nyt yökylässä ja näen sunnuntaina bestikseni Jarzen. Niin silti koen niistäkin asioista stressiä etukäteen, että kuinka jaksan.
Kun niihin liittyy niin paljon myös tekemistä, niinkun kaupassa käyntiä, petaamista ym ja ajoa pimeellä Hesaan ja takas ja taas pitkään päivään töihin sen jälkeen.
Elämä tuntuu taas liian usein suorittamiselta ja taistelulta eloon jäämisestä.
Kokoajan on ahdistava tunne ylävatsalla, että jotain pahaa tapahtuu ja elämältä putoo pohja.
Mitä enemmän yritän tempoa, että saisin jotain turvarahastoa kerättyä, sen enemmän kaikki raha valuu sormieni välistä ja laskua tulee peräjälkeen joka tuutista sisään.
Kuitenkin aina kaikesta selviää juuri ja juuri seuraavaan rahantuloon asti, mut joka kerta joutuu käyttää viimeisenkin Euron luotoilta, ennenkuin helpotusta tulee.
En ihan oikeesti tiedä, kuinka kauan tätä enää jaksan. Tekis mieli luovuttaa....
Mut kun sekään ei ole vaihtoehto. Kai mä temmon niin kauan kunnes saan jonkun bornautin
En vaan pysty ajattelemaan sitä vaihtoehtoa, et joudun taas luottotiedottomaksi ja jouduttas pois tästä talosta.Täältä luonnon keskeltä omasta rauhasta.
Ja niin kauan on ainakin pystyttävä homma hoitaan, et saa ystävän takaaman osuuden maksettua. Sitä ei oo enää paljon..
En ikinä pettäisi ystävääni <3 Enkä tietenkään ketään, joka minua on auttanut.
Mut kaippa ne asiat järjestys kuitenkin jotenkin, jos niin kävis. Eiköhän täällä joku rauhallinen luukku löytys vuokralle sit..mut vielä pyristelen.
Henkisen kehityksen kurssikin alkoi, siitä vähän ristiriitaiset fiilikset myös.
Toisaalta tunnen, että noi asiat mitä opetetaan mulle, ovat jo mulla tiedossa, mut toisaalta hyvähän se on kerrata.
Mielikuvamatkoja/ meditaatioita en diggaa yhtään, mutta yritän nähdä/ kokea jotain..
Parasta antia kurssilla kuitenkin on nähdä muita kurssilaisia ja kuulla heidän kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Ja kaiken kruununa on tietysti ystäväni Sanna, kenen kanssa siellä käyn.
Juu otan tän kurssin lähinnä kokemuksen kannalta ja, että tästä voimme sitten yhdessä jatkaa eteenpäin. Kiva yhdistävä lisä pitää ystävyyttä yllä myös. <3
RT kehon koostumusmittaus näytti taas tosi hyviä tuloksia viskeriaalisen rasvan osuus on pienentynyt taas ja on jo normaalin tasolla. Eli kermaa ja voita toimii!!! :-)
Paino tippunut ja lihasmassa kasvanut ja energian kulutus taso on sama kuin viimeksi.
Eli tää homma toimii. En ihan päässyt vielä välitavoitteeseeni, mutta 6kg päästä sitten monen vuosikymmenen tavoite täyttyy. Toivottavasti ennen Mikan synntäreitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti