Hoito n:ro 8 jälkeen. Kotona saunan ja päikkäreitten jälkeen. Ruoan syönti ei oo enään niin kivaa, tuntuu kuin puoliväkisin pitäs niellä, eikä ruokakaan maistu enään niin hyvältä.
Eli makuaisti alkaa meneen ja nieleminen vaikeutuu. Aika alkaa olla kohta kypsä siirtymään kokonaan pehmeisiin ruokiin ja myöhemmin liemiin, mitä nyt nieltyä saa.
Ja sitten vähän eilisiin tunnelmiin. Eilinen oli todellakin eka iso harmaa kivi, jonka läpi oon nyt itseni pusertanut. Lisää kiviä ja ehkä vuoriakin on tulossa, se on varma. Katsotaan miten ne saa kierrettyä, kaadettua tai läpi mentyä sitten, kun on niiden aika.
Tämä ensimmäinen läpi meno vaati sen, että sain itseni sitoutumaan hoitoihin. Eli kyse ei todellakaan ollut koskaan siitä, ettenkö olisi valmis kitumaan sen takia, että pääsen tän läpi JOS se auttaa mua, vaan siitä, etten nähnyt sitä, että se oikeesti AUTTAA, EIKÄ VAAN VAHINGOITA.
En ollut vakuuttunut saamani hoidon tarpeellisuudesta, vaan pääni kääntyi ajattelemaan sitä lähinnä kehoni myrkyttämiseltä, mitä se tietty osin onkin.
Mutta nyt olen kai saanut sisäistettyä, että vaihtoehto ei ole parempi.
Nimittäin pyysin sädehoitaja Raijaa kanssani juttelemaan sädetyksen jälkeen ja auttamaan mua sitoutuun tähän, eli ymmärtämään. Ja hänhän auttoi.
Ymmärsin aikuisten oikeesti, että mun syöpä ei ole läpihuutojuttu, vaikka itseni terveeksi tunsinkin, ennen hoitoja, sekä että jos se syöpä pirulainen oikeesti alkaa kaulan alueella leviään, niin ollaan kusessa. Tukkii mun hengitystiet ja on vaikea/ kivulias hoitaa, koska siellä ei ole isoja pintoja leikata.
Mulla oli tosiaan iso liuta kysymyksiä mukana ja Raija vastaili parhaan taitonsa mukaan.
Ymmärsi täysin mun pähkäilyjäni ja sivareiden paskamaisuutta.
Kysyin miksi mun hoidot kestää niin kauan? Siksi koska antavat niin vähän kerralla, ettei tulis niitä sivareita niin paljon.
Sylkirauhasista olin huolissani, mut näytti mulle oikein kuvista, että lähinnä vasemman puoleinen kaulan sivulla oleva kärsii, korvan alla ei. Ja oikea puoli pitäs kans säilyä. Se helpotti paljon kuulla.
Sit kyselin miten mun kilppari tän kestää ja oli samaa mieltä, et hyvä käydä se tsekkaamassa. Meenkin täl viikol verikokeisiin ja ens viikon Pe soitto aika Hauhon TK lääkärille.
Hei ja mä olinki laihtunut eilisestä kilon joten nesteet kait tässä jumittaa, toivon ma.
Kävin tosiaan sisäisen Jaakobin painin hoidon lopetuksesta/ jatkamisesta eilen työn lomassa.
En jaksanut mennä kahvihuoneeseen tauolla, vaan hain tietoa netistä vastauksia löytämättä, mutta paljon erilaisia mielipiteitä.
Muutama ystävä myös kirjotti viestiä netin kautta, että koita jaksaa jatkaa hoitoja.
Eräs tuli halaamaan ja tsemppaamaan, kiitos <3
Minä olen ihminen, joka kyseenalaistaa aina kaiken tiedon muodostaen lopulta oman mielipiteensä asioista tutkittuaan sitä joka puolelta.
Päätös pitää kuitenkin itse tehdä lopulta ja pystyä elämään sen kanssa
.
Illalla sitten kaikki työtoverit kotiin lähtiessämme käänsivät katseensa minuun ja kuuntelivat hämmentyneenä, kun yhdelle avauduin miltä tuntuu hänen sitä kysyessään.
Kerroin, että vituttaa, masentaa, ahdistaa ja on jos mitä sivareita.
Taas korostan onnekkuuttani ystävien suhteen, sillä minulla on ilo ja kunnia omistaa mahtava duunipaikka, josta tekee mahtavan mahtavat empaattiset aina minua tukevat hoitsu kolleegat.
On enemmän kuin tärkeää, että voin olla siellä oma itseni ilman, että tarvitsee näytellä enempää mitä on.
Avoimuus on ollut myös hyvä juttu tämän sairastamisen suhteen.
Tosin muutama varmaan ajattelee, että mitä toi täällä töissä heiluu, olis ny saikulla kun on kerran syöpäkin. Mut isoin osa tukee.
Mä nyt vaan säästän sitä saikkua pahimpiin aikakausiin koska mulla vaan ei ole varaa jäädä Kelan rahoille.
Se ei todellakaan auta, et joudun stressaan kun en saa laskuja maksettua.
Eli kun on huono päivä/ hetki niin sen voi ja kannattaakin sanoa ääneen, ettei kukaan aattele et miks tuo mököttää? Juu sain siis myötätuntoa ja tukea ja lähdin tippa linssissä kotiin.
Yöllä heräsin muutamaan otteeseen, kun limaa oli suussa niin paljon, että piti pyyhkiä paperiin ja kurkkua kuivasti. Kipeähän tuo jo on.
Taistelutahtoa siis on ja eteenpäin mennään, Tänään on melko hyvä päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti