maanantai 4. huhtikuuta 2016

Puolen matkan krouvi

Hoito n:ro 17 puoliväli ja lääkäri sen jälkeen.

Ihana kaunis aurinkopäivä taas tänään.
Säde 7 huolletaan joten hoito tänään ja kait huomennakin säde 5:ssa.
Heti oli vähän epävarma olo, et tuleeko hoito varmaan yhtälailla samaan paikkaan ja on turvallista, mut eiköhän.
Aina kun poiketaan rutiineista, niin ihminen tuntee epävarmuutta, se on kait ihan normaalia.
Mut kuvitelmaa ei ollut se, että tän hoidon jälkeen mua pyörrytti ja heikotti ekaa kertaa oikeen kunnolla ja jouduin ottaan toisen oksupillerin aamun ekan ehkäisevän jälkeen.
No tunti oli aikaa odottaa sitten lääkärinaikaa, joten lepäilin nojaten seinään villatakki pään takana.

Lääkäri oli sama minkä tapasin alussa, ihana empaattinen rouva. Ikävä kyllä hän on lomalla, kun minä tulen hoitojen viimeisenä päivänä vielä lääkärille, mut ei voi mitään.
Kyseli vointia ja miten on mennyt?
Kerroin mitä täs olen aikaisemmin listannut, et oon ollut paremmas hapessa kuin ennen Pääsiäistä.
Kuulemma vointi voi vaihdella, koska solut pyrkivät korjaamaan itseään ja Pääsiäisenähän olin 4 pv ilman hoitoja pyhien takia.
Pyysin katsoon mun verikokeiden tuloksia ja kaikki arvot näyttivät normaaleilta jopa se Kilppari.
Katsoi mun suuta lampulla ja oli kuulemma hyvän näköinen, samoin ihmetteli kaulan alueen ihoani, kuinka se on vielä noin terveen näköinen, vaik yleensä jo täs vaihees on kärsinyt.
Totesin siihen, että taidan olla teflonia, johon hän, että niinpä taidat ja hymyili leveästi.
Tosin hieman tiputettiin mua taas katon rajasta, et nyt ne sivarit tästä eteenpäin sit voimistuu, asia jonka tiedän, mut en vaan suostu ymmärtään, mut sisäistetään se sit kun on sen aika.
Kerroin, et sen keskusteluajan voisin ottaa johonkin hoitojen yhteyteen, jos onnistuu. kirjasi ylös.
Oli hyvä mieli kun lähdin pois, mutta olo hieman hutera.

Sitten ajelin moottoritietä auringon paisteessa Hämeenlinnaan ruoka kaupoille ja yritin keksiä jos jonkinlaista syötävää mikä maistuisi. Nyttemmin sitten melkein kaikki ideani ovat päätyneet pakastimeen, koska jalkahiki on edelleen se maku oli mitä oli......noooo viiliä ostin paljon, se menee.

Kaupoilta suunnistin ripsiin. Olipa mahtavaa taas nähdä hengenheimolainen ja siinä sivussa saada säihkysilmät, sekä jutella. Kiitos Mari <3 Taas kelpaa, ei oo Päkäpää yhtään sairaan näkönen.

Ikävä kyllä tää etova olo on ollu kokopäivän ja 4 pahoinvointipilleriä on mennyt. Nyt ok.
Onneks vapaailta, katotaan leffoja ja aamulla taas Manseen ja iltaan töihin, Moikkelis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti