7 päivä

 Heräsin ihanaan aamuun mun onnen numero päivänä eli 7 päivä, joka on mulle yleensä aina hyvä päivä <3

Tänään vihdoin ehtii treenaan ja pääsee saunomaan, kylmää on jälleen - 24¤ mut sisällä tarkenee. Kyl heti huomas viimekuun sähkölaskusta, että on pakkaset. Ja öljyä imee myös sikana.

Eilen tosiaan Mikan verikokeet ja sit lähdin Tuuloseen pyöriin. Hierontatuoliin 20minuttia, kauppa ja Tokman ja himaan.

Elinen oli sitten aika lailla lepoa, paitsi pesin pyykit ja illalla pari tuntia palapeliä.

Kipuja ei eilen oikeastaan ollut, hieman jäykisti istuminen. Mulla oli työkamulta saatu tukivyö ja sekin tais auttaa. Taidan käyttää sitä enempi ainakin automatkoilla.

Ei muuta kun ihanaa aamua kohti, mieli hyvä ja levollinen.

Kestin..

 Lähdin eilen 8.15 hermoratahierontaan ja olin kotona n. 14.15 eli n. 6h päivä, josta tosin 1h 40min, makasin hoitopöydällä. Hoito oli ihana ja myös kivulias osittain. 

Kipualueita löytyi yllättäen yläselästä kainalon alta kummaltakin puolelta. Olivat aivan jumissa. En tiedä aukaisiko se tiloja, mutta kun siitä pöydältä lähdin, niin aivan leijailin, niin hyvä fiilis oli selässä.

Epäröiden matkasin seuraavaan kohteeseen tukiliiviä hakemaan ja niin kuin olin aatellutkin, niin ei sieltä mitään sellaista lainaksi saanut mun tapauksessa, vaan itse pitäs ostaa jostain? Mistä?

Turhaan ajoin sinne, etsin parkkipaikkaa ja yleensä koko lainaamoa ja jonotin puoli tuntia, niin että varsin hyvä neuvo oli tämä minkä lääkäri mulle antoi, että haet sieltä vaan lainaksi.

No ei siinä mitään, aikaa oli niin kävin Lidlessä siinä välissä. Sitten matkasin Goodmanniin, jossa yllättäen puolen päivän aikaan joutui urakalla ettiin parkkia ja vihdoin sen löysin tosi kapeasta ja hankaasta kohdasta, mutta epäröinnistäni huolimatta osasin auton siihen sijoittaa.

Aikaa oli vieläkin, joten kävin hakeen 4 olutta ja lonkeroa sixpacit ja 3 ploa Astis spumantea. Toin ne autoon ja lähdin takas TT Fyssarille.

Käynti oli yhtä tyhjän kanssa neuvojen osalta, niin kuin aikaisemmin lokakuussa, mutta oli se silti mukava keskustella tilanteestani ja saada kannustusta. Mutta jauhoi samoja asioita, jotka jo tiesin.

Tosin pitää pohtia tuota osasairaspäivärahaa, jos ei täysiä tunteja pysty enää tekemään. Niin vois kokeilla 60% työaikaa hetken.

No joo siitä sit Puuiloon hakeen kissanruokaa ja muuta pientä.

Sain ne autolle, niin iski taas hirvee n:ro 2 ja oli pakko palata takaisin etsimään vessaa, rukoilin itsekseni, että oispa inva vessa vapaa, hirvee lähtee töräyttään normivessaan.

Oli vapaa ja pääsin tuskistani. Siivosin pöntön, jossa oli edellisenkin töräyttäjän jäljet ja suihkutin ilmanraikastinta, jota mulla on aina mukana tällaisia tapauksia varten. 

No samalla hain sitten Alkosta vielä pistaasi liköörin ja pari pientä matalaprossasta jotain terva snapsi pulloa. Nyt on kaikki ostettu, paitsi vielä Mikalle loota keppanaa. Kattelin jo hintoja, onko todellista, että sekin on nykyään 30e, kun aikaisemmin, kun olen ostanut Suomesta maksoi vähän päälle 20e.

Siitä sitten ajaan kotiin ja Mika tuli kantaan kamoja, kamat kaappiin, syömään ja lepoa loppupäivä, mutta tosiaan hyvin pärjäsin.

Tänään Mikalla verikokeet aamusta, käytän sen siellä ja jatkan matkaa vielä Tokmannille ja normikauppaan. 

Tankkaan vielä maidot ym. S marketista ja käyn Tokmannilla hakeen ainoaa oikeeta ja mulle kelpaavaa Priiman tonnikalaa, jota ei muualta saa. Treeniainetta ja sitä kaljaa. Meen tänään, koska taas toi pakkanen alkaaa kuulemma meneen kiremmäksi viikonloppuna, joten ei tarvi sitten pirtistä poistua, kun vasta maanantaina lääkäriin, jos oon sinne vielä menossa, mut kait se täytys....

Helpompaa

 Yhteenottoa näemmä kaivattiin, koska sen jälkeen energiat muuttui taas parempaan. Oli sanottu ääneen ilmassa olevia jähmettyneitä tunteita. 

Ilta oli kiva ja tähänkin aamuun heräsin paremmalla fiiliksellä ilman Mikan valitusta pakkasesta, joka siellä toki on edelleen n.-20 jotain...   

Otti ilmeisesti opikseen ainakin hetkeksi.

Eilen sain kaikki jumpat ja kävelytkin tehtyä, vedin vielä ennen nukkumaan menoa viimeiset askeleet jammaten.

Eilen sain myös päähäni kysyä Norspan laastarin vahvuuden nostoa  nykyisestä pienimmästä määrästä 5mg isompaan 10mg, koska tossa oli pari päivää vaikeampaa. Niin aattelin josko hieman isompi annos auttaisi niin, ettei ole ollenkaan kipua. 

Sain soittoajan vasta ensi viikon keskiviikolla, tarvii nyt kattoo maanantaina perunko sen, vai  olenko vielä silloin samaa mieltä, tänään nimittäin tuntuu jo aamusta heti paremmalta. 

Onko siis niin, että vaikka lääkettä käyttää jatkuvasti, niin teho alkaa aina vasta parin päivän päästä laastarin vaihdon jälkeen auttaan paremmin?

Oon siis kuitenkin todella tyytyväinen tähän Norspaniin, tän avulla pystyn sentään elään paremmin ja istumaan.

Tänään luvassa koetinkivi. Ensin ajan hermoratahierontaan Hämeenlinnaan, siitä hakeen tukiliiviä apuvälinelainaamosta, sen jälkeen Puuiloon hakeen kissanruokaa, sit joko Lidl tai eka fyssari riippuen mitä kello on. Aika olisi klo:12:30 ja sit kotio.

Jos selkä tän kaiken kestää kivasti, niin se luo toivoa, katsotaan <3

Yhteenotto

 Juu eilinen oli hieman vaikeampi päivä, sain sinnillä jumpat tehtyä ja 2.5km kävelyä. Ennen ruokaa otin puolen tunnin päikkärit, olin niin poikki, joka on mulle harvinaista herkkua.

Selkä ei ollut niin hyvä kuin aiemmin, rasittui enempi, mutta ei ollut varsinaisesti kipua. Yöllä pari hikikohtausta.

Aamulla nousin 3.40 ja eipä kauaa mennyt, kun olin jälleen avioeron partaalla.

Mika manas heti aamusta lähtien, kuinka kylmä on ja eikö tää lopu ja hän ei jaksa enää ja meikä sai raivarin zeneistä huolimatta ja ilmoitin, että onko pakko pilata mun aamuhetki ja siinä sitten puolin ja toisin kiukuteltiin ja mä sain sanotettua sen kaiken paskan mitä sisälläni oli.

Että en jaksa tota hänen negaansa aamusta iltaan, ei osaa muuta kun valittaa ja elää vihasta käsin, ja ettei toi ilma muutu hänen manaamisestaan huolimatta. Sitä sitten jatkettiin pariin kertaan. 

Pyysi anteeksi pariin kertaan ensimmäinen tuli liian äkkiä, kun olin vielä itku kurkussa ja toinen myöhemmin, kun olin jo rauhoittunut, jonka sitten hyväksyin.

Kaikki tulkinnat on sanoneet mulle jo pitkään, että on tulossa suuret elämänmuutokset ja epäilen, että niitä saattaa olla työ ja parisuhde ainakin. Pelottaa mitä kaikkea tää vuosi tuo tullessaan, mutta eiköhän se kaikki ole loppupeleissä mulle hyväks, niin uskon.

Ei muuta kun jumppaamaan taas ja jatkaan tätä päivää innolla.

Hiipuu....

 Hiipuu, meinaan laastarin teho. 

Huomasin sen kauppareissulla ja sen jälkeen. 

Alkoi jo rasitus painaa selkää ja ei ollut niin helppo päivä kuin tähän asti. 

Yöllä heräilin ja hikoilin pariin kertaan, niin kuin alussa ja ilmeisesti kun lääkeaine vähenee elimistössä.

Nousin jo 3.15 tänään onneks laastarinvaihto ja sauna.

Otin aamulla Buranan ja Panadolin, että aamu olisi helpompi. Nykyään otan lisänä vain Panadolin, kun mulle ei vatsalaukun ohituksen jälkeen ole Buranaa suositeltu.

Eilen pidin sopivasti välipäivän jumpasta, mutta kävelin silti yli 2km.

Tänään olisi tarkoitus jatkaa jumppaa.

Eilen lueskelin vanhoja rukous pyyntöjäni , joita olen v. 2009 kerännyt sellaiseen laatikkoon, minkä Jonna aikoinaan on tehnyt kummille.

Oon tosiaan silloin aloittanut kirjoittaan AEK Mikaelille ja Gabrielille seuraavasti; 

Ensin olen kiittänyt toteutuneista toiveista ja sitten jatkanut, että Karman sallimissa puitteissa pyydän teiltä seuraavaa; 

Pyytänyt sen hetkisiin huoliin apua. Ja moni asia on todellakin mennyt niin kuin olen toivonut.

Pitkäaikaisia toiveita, joita ei ole vielä toteutunut, on mm. rantasauna taloineen, Mikan masennuksen paraneminen ja  välit veljeen.

Viime yönä näin muuten unta, jossa pomo haukku mut pystyyn, kun en ole töihin kyennyt ja kyseenalaisti mun sairasloman, heräsin siihen ja olin helpottunut, ettei se ollut totta.

No mutta tänään siis katsotaan miten laastarinvaihto onnistuu.

Ulkona yhtä kylmää kuin eilenkin. - 28¤

Ulos kylmään

 Ei auta mikään. Oon yrittänyt lykätä kauppareissua kunnes pakkanen hieman hellittää ajatuksella, mutta ei kele hellitä ja kaikki alkaa jälleen oleen loppu kaapeista kääk.

Elikkä tänään on sit varmaan se kaikista kylmin päivä tähän astisista kun sinne sitten on pakko lähteä. Ei auta erkkikään. -28

Aivan perseestä tää kylmyys, mutta sen sijaan, että manaisin sitä aamusta iltaan, niin kuin Mika tyydyn vain toteamaan, että säällehän emme voi mitään, turha siitä on pulttia ottaa.

Eilinen meni jälleen hyvin, tein kaikki jumpat, jammasin, tein Tre:tä ja kävelin pitkin kämppää, noin 4km Oon huomannut, että noin 2h menee jumppiin ja kävelyihin. Ja siihen lisäks kaikki piikkimatosta, Bemeriin, kuumapussiin ja merisuolassa liotettuun pyyhkeeseen, niin tää on koko päivä hommaa tää selän hyvinvointi.

Mut se kannattaa, voin hyvin päivä päivältä paremmin. Laastarinvaihto on huomenna ja onneks sen teho on vielä riittänyt.

Ihana päästä huomenna saunoon ilman sitä. Meen senkin takia tänään kauppaan, vaikka huomiseen ois vielä voinut venyä, että saan olla rauhassa saunan jälkeen ja pitkän kaavan kautta ottaa siitä kaiken irti.

Tänään on jumppavapaa, paitsi kävelen,

Oon niin sairaan onnellinen, että vaan hymyilen sisäänpäin kokoajan.

Mikan hermoilut ja kiukuttelut ei saa mua pois tasapainosta, mutta laimentaa mun fiilistä. 

Taas kerran ajattelin, että onks tää parisuhde mulle hyväks, vai ainoastaan rajoittaa ja vahingoittaa mua???

Sit kun hän on hyväntuulinen on kaikki ok, mutta noi raivonpuuskat ihan puskista on järkyttäviä. 

Ja mun herkkä sielu ei niitä jaksais kestää.

Ulkona jääkausi, sydämessä ilotulitus

Hei taas heräsin jo ennen puolta 4 aamulla hyväntuulisena ja kiitollisena, niin kuin useampana aamuna nykyään taas.

Elinen oli taas jonkinlainen virstanpylväs matkallani. 

Intouduin lopulta ottaan 5944 askelta matkassa 4160m ihan sisällä pyörimällä kulkemalla kartanoni länsi siivestä etelä siipeen, yläkertaan ja takaisin ja illalla vielä pomppimalla musiikin tahtiin.

Sain ihan mielettömät energia puustit aamusta alkaen jumpat ja touhusin muuten vaan, pesin pyykkiä ja  iltapäivällä palapeliä jälleen toista tuntia Mikan nukkuessa päikkäreitä.

Ai niin ja huippu juttu oli, että aamulla mulle tuli mieleen, että mullahan on työkalu TRE stressin purkuun elimistöstä. 

Olenhan käynyt siihen parikin ohjausta läpi ja mulla on ohjekirjanen muistona siitä, miten liikkeet tehdään, että saadaan keho tärisemään stressi pois. Ajattelin eilen, että tänään sen teen. 

No laskeuduin lattialle tekeen aamutreeniä käsipainoilla kuunnellen taas jälleen jotain you tuben henkistä jutskaa, ja siinä joku kertoi juurikin TRE:stä, josta en ollut kenenkään koskaan puhuvan millään videolla. Joten niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin selkeä merkki, että teeppä sitä.

Myöhemmin päivällä sitten tein sitä pitkästä aikaa ja sain ihan mielettämät tärinät ja tuntuu, kuin enkelit olis hoitaneet selkääni samalla myös. Heiluin edestakas lattialla ja ajattelin, että kukaan ei uskois mua jos tästä kertoisin. 

Selkä tuntui vieläkin paremmalta hoidon jälkeen ja sain ihan mielettömät energiat lataukset siitä. Aion jatkaa tänään.

Ja tosiaan liikuin ihan sikana eilen.

Sit mulle on tuotu kokoajan eteen enkelikorteissa ym, mitä olen lukenut, kuunnellut tai kokenut, että mun lahjat tässä elämässä on tulossa käyttöön ja parantaminen on mun mielestä se lahja, saa nähdä onko muutakin. Siihen pitäis keskittyä.

Nyt on eka Helmikuuta ja eilen kirjoitin kalenteriin, että tammikuuhun haluan jättää kaiken kivun, säryn, terveysongelmat ja kärsimyksen,

Nyt Helmikuun eka kirjoitan, että Helmikuulta toivon enempi itsetutkiskelua, esim. parantamisen, tarot, enkelikortit ja mm. heilurin käytön suhteen.

Lisää aktiviteettia fyysisyyden suhteen, lisää kilometrejä, uintia, kuntosalia.

Hiukset päähän, Iloa, naurua ja musiikkia, luovuutta.

Ai niin ja tietenkin kivuttomuutta!!!

Ja loppukuusta töihin paluu.

Tänä aamunakin tuntuu hyvältä, elämä on ihanaa <3

Niin siis kaiken kaikkiaan mulla on vain ihan mielettömän kiitolliset ja onnelliset tunteet sydämessä ja tuntuu, että meen taas ns.läpi sen harmaan kiven, jonka olen elämässäni niin monet kerrat jo läpäissyt.

Joka puolelta maailmankaikkeus huutaa mulle, että pidä hatustas kiinni, täältä tulee iso elämänmuutos halusit tai. et.

Myös sitä tuodaan, että ole liian kauan pienentänyt itseäni ja nyt on mun aika loistaa. 

Myös sitä, että tuun oleen henkisenä tukena kanssaihmisille, jotka ei meinaa kestää niitä muutoksia, mitä tulossa on.

Elämme historiallisia aikoja maapallolla ja sielut on kilpailleet siitä, kuka tähän aikaan ja juuri tänne on saanut syntyä.

Olemme historiallisella paikalla elämän näyttämöllä katsomassa ja osallistumassa suurimpaan muutokseen ihmiskunnan historiassa.