Nyt seuraa suurista suurin päivitys elämäni vaikeimmasta kokemuksesta. Tästä tulee monta osiota, koska tarina on pitkä.
Tätä kirjoittaessani makuulla vuoteessa olen sairaslomalla, joka loppuu 17.10 ja on näin ollen jatkunut 2kk. Eilen kävin röntgenissä ja huomenna on tuloksista soittoaika, Ja ensi maanantaina on sitten työterveys lääkäri ja katsotaan miten jatketaan. Minulla tosiaan on L2 nikaman kompressori murtuma . Minulla oli myös hyponatremia ja molemmin puolinen munuaisaltaan tulehdus kun minut 17.8 vietiin ambulanssi helikopterilla Tays siin teholle mieheni Mikan annettua mulle elvytystä ja soitettua 112 kun menin tiedottomaan tilaan ja tuskin hengitin.
Tays sissa mulle oli annettu jotain lääkettä, johon olin reagoinut huonosti ja mennyt elottomaksi ja sit mulle oli laitettu hengitysputki. Sieltä mut siirrettiin seuraavana päivänä Kantahämeen teholle, jossa oli viikon ja sieltä 6A:lle, jossa taas yli viikon ja sieltä Janakkalan sairaalaan, missä piti olla kuntoutusta, jota kuitenkaan ei viikonloppuna ollut kun mut sinne perjantaina siirrettiin ja maanantaina potkittiin kotiin, ilman mitään jatko seurantaa tai neuvoja miten edetä.
Jollen itse olis pitänyt huolta asioistani ja kysellyt, että vaatinut ja jopa kertonut lääkärille mitä hänen pitää tehdä, kun ei kuulemma ymmärtänyt, että tarvitsen sairaslomaa, reseptiä ym-
Tällä hetkellä olen tosiaan ollut kk kotona, jonne tulin baaritaksilla, koska en pystynyt istumaan, kun sattui niin jumalattomasti. Sain rollan mukaan, kun sitä vaadin ja 4 päivää sen kanssa sisällä pyörin, kunnes tarvitsin sitä vain ulkolenkillä ja viikon päästä hylkäsin sen kokonaan ja tehtiin Mikan kanssa pihalenkkejä sauvojen kanssa.
Fyssarikin piti itse soitella ja kävi kerran. Hyöty siitä oli vähäinen, antoi vain pari jumppaohjetta ja kehotti pääsemään rollasta eroon, jonka hylkäsinkin tosiaan sitten samana päivänä sisätiloissa. Pyysin tukivyötä selkään sitä saamatta, koska siitä ei kuulemma ole mitään hyötyä, No sain sellaisen työkaverilta ja lihasvasaran ostin häneltä omaksi, jota fyssarin mukaan ei olisi saanut käyttää, mutta jota olen joka päivän käyttänyt, itse aamulla ja Mika illalla, sekä rasvaa kylmägeelillä selkäni, joka ilta ja palelen vähintään tunnin sen jälkeen.
Käytän myös Bemeriä. Laitetta, josta voit lukea googlesta jos et tiedä mikä vehje on kyseessä, parantaa mm. mikroverenkiertoa,siitä on ollut n.10v minulle iso apua kipuihin ja vammoihin,
Hiukset ne vähäisetkin on lähteneet tukottain ja olenkin menossa tänään permanenttiin että sais edes ne 3 hiusta oleen sojottamatta piikki suorana, toivottavasti ne kestää permiksen tai sit pitää ostaa peruukkeja.
Ihohan mulla kuoriutui kokonaan varpaista lähtien joka puolelta. lisäksi päkiät on tunnottomat( ne oli jo tosin ennen tapaturmaa) Vasen reisi/ lonkka on tunnoton, samoin oli alkuun kaikki sormenpäät, nyt lähinnä vasen peukalo ja osa sormenpäitä.
Kuukauden palelin aamusta iltaan kotona , vieläkin välillä. Kun lopetin vahvat kipulääkkeet mm Targinikin, sain 4 päivän viekkarit palelin sikana ja oksetti aamusta iltaan, suun kuivuminen koko ajan on ollut kanssa aivan kamalaa. Nyt en tollasia kipulääkkeitä suostuis edes ottaan, vaikka nää panadolit eikä Buranatkaan auta mitään, niin saa sit olla.
7.10 oli mun synttärit ja sen päivän aamuna heräsin uneen, jossa olin ostamassa ilotulitteita sen johdosta, että kivut olivat hävinneet ja aamulla tosiaan tuntui, että näin oli käynyt, mutta eivät ole kokonaan vielä, riippuu kuinka paljon rasitan selkääni.
Kittelin ja kiitän usein yläkertaa, että sain vielä mahdollisuuden viettää synttäreitä ja uuden mahdollisuuden elää vieläkin paremmin. Kriisi opetti, että minulla on valtavasti ihmisiä/ ystäviä, jotka välittävät minusta ja auttavat konkreettisestikin hädän tullen, etenkin työkavereista laskin, että n. 15 on tullut mulle läheisiä ystäviä työnkin ulkopuolella, ja olen saanut heiltä paljon apua ja kannustusta.
Kummityttö Jonna otti myös upeasti ohjat ja auttoi miestäni ja meitä mm. ruokien hakemisessa ja käytännön asioissa, soitti jopa pomolleni, etten ole tulossa töihin.
Fb olen kertonut aika avoimesti missä mennään ja olen saanut sieltäkin vahvasti tukea, neuvoja ,myötätuntoa, enkeleitä ym.
Päätän tämän päivityksen tähän ja alan purkamaan tätä tarinaa laajemmin. Mutta tänään ollaan elossa VAHVASTI!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti