Tänään on sitten se ensiviikko milloin kaikki ratkeaa. Nyt on tiistai ja olen menossa ystävälleni todella hyvälle jäsenkorjaajalle. Matkaa sinne on tunti suuntaansa, joten tää on samalla koetinkivi miten jaksan ajaa niin kauan. Viime viikon lyhyt hieronta aika tuossa lähellä oli jo sen verran hyvä kokemus, että ajattelin, että vaikkei mulla olisi edes varaa, niin tähän meen, koska auttaa mua tervehtyyn.
Huomenna on sitten se tt lääkäri ja jos kivut on tänään yhtä vaikeita, niin haluan sen 2vkoa lisää sl. To on fyssari. Eilen käytiin lähikaupassa Mikan kanssa ja treenasin 2x sekä kävin lenkillä. Nyt arvon jaksanko treenata ennen lähtöä, saas nähdä, Paljon kivempi levätä. ( Kävin kuin kävinkin tässä välissä treenaamassa, teki hyvää) Musta on selkeesti tullut vieläkin periksiantamattomampi ja sitkeempi, vaik aina olen sitä ollutkin. Olen taistelija.
Joo oon saanut itseni kanssa jonkinlaisen rauhan tän asian kanssa, että jos tosiaan vaatii vielä sen 2vko, et kivut loppuu, niin sit se on niin. Ja kestän sen taloudellisesti jotenkin, mutta jos sen jälkeenkään ei näy paranemista, niin sitten ollaankin taas uuden edessä, että mitäs sitten, mutta en halua ajatella tuota vaihtoehtoa, vaan olen toiveikas, koska kuitenkin mielestäni edistyn koko ajan. Tänään otin myös ennalta ehkäisevästi Buranan aatellen, jospa se auttaisi, vaikka tähän asti ei ole toiminut, mutta kun en ole viikkoihin kokeillut, niin jospa nyt?
Kattellaan miten päivä sujuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti