N. 92-94v olin Napakympissä ja mun piti matkustaa Kalajoen suuntaan viettämään viikonloppu tämän Napakympin kanssa.
Innostuin kuitenkin alkaan dokaan 3 päivää ennen tapaamista Tampereella kun olin ystävien ympäröimänä.
Koitti se aamu kun piti lähteä junalla tapaamiseen.
Menin äiteelle aamusta hirveessä kanuunassa sanoen, etten pysty lähteen. Äitee juotti mulle puoli pulloa kossua, josta oloni koheni.
Niinpä pystyin nouseen junaan, Isä lähetti myöhemmin mulle rahaa.
Maaliskuussa 95 vuonna mursin nilkkani putoamalla parvisängystä yhden jalan päälle Tampereella vuoden ekoissa bileissä laihdutettuani sitä ennen 25kiloa ja eläneeni terveellisesti koko alkuvuoden.
Huhtikuussa Juha jota rakastin sai mustelmia, kehoitin menemään sairaalaan ja hänellä todettiin verisyöpä.
Siitä kuukauden kuluttua Toukokuussa äitee meni lääkäriin flunssasta ja hänellä todettiin verisyöpä.
Miten on mahdollista, että kaksi mulle läheistä ihmistä sairastuu verisyöpään kk välein???
Ramppasin kumpaakin katsomassa vierekkäisillä osastoilla keppieni kanssa. Olin siis sairaslomalla puoli vuotta.
Tän kaiken keskellä meni asunto purkuun Kekkosentien takia ja mut oli muutettu keppeineni Nekalaan.
Suomi voitti ekan Mm kullan jääkiekossa, ainoa positiivinen asia koko vuonna.
Siitä kk päästä Heinäkuussa yksi meidän jengistä kuoli haimasyöpään. Olin hautajaisissa.
Samoihin aikoihin mun auto hajos totaalisesti ja jouduin ostaan uuden.
Elokuussa olin lähdössä töihin ja meinasin vielä mennä äitiä katsoon sairaalaan, mutta sanoi puhelimessa, että mene töihin vaan hänellä on kaikki ok. Syöpä oli menossa remissioon.
Sitä ennen oltiin jo äidille hankittu peruukki ja kävin joka päivä katsomassa häntä ja pelattiin korttia sairaalassa ym.
Juhaa kävin katsoon viereisellä osastolla.
Lähdin siis Espooseen ja meillä oli saunavuoro heti Paukun ( kämppiksen kanssa)
Mentiin saunaan ja sairaalasta soitettiin, että äitee onkin joutunut teholle.
Olin shokissa ja olin silti menossa töihin, mutta Paukku sanoi, että nyt lähdet Tampereelle.
Ajoin suoraan sairaalaan ja itkien äidin viereen sänkyyn ja huutohalasin sitä monta tuntia.
Ei ollut tajuissaan, mutta muistan, että puristi kättäni.
Jossain vaiheessa lähdin ja ajoin suoraan äitin kotiin ja rikoin baarikaapin lasioven ottaen monta pulloa viinaa ja lähdin kotiin ryyppään hänen mies ystävä mukanani.
Käsiteltiin asiaa siis juomalla.
Seuraavana aamuna 13.8 tuli soitto, että äitee on kuollut.
Ajoin kännissä sairaalaan ja kävin taas itkemässä vieressä.
Muistot on sekavia.
Tulin takas kotiin ja jatkoin viikon juomista.
Pekka mun kaveri tuli seuraksi. Lopulta join pontikkaa naapurin ukolta, muistan, että pullossa oli kuollut kärpänen.
Kun siitä viimein selvisin töihin, niin join ja join kaiken vapaa-ajan.
Jatkuu....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti