Äitee oli mun turva ja suoja.
Se ihminen joka rakasti mua ehdottomasti ja tunsi mut alusta loppuun.
Teiniangstin jälkeen, kun ylenmääräinen kapinointini loppui osasin arvostaa eri tavalla äitiäni ja tutustua häneen muutenkin ja valitettavasti myöhemmin alkonkin merkeissä.
Ravintolakoulussa Porissa ollessani olin aina PA juotuani kaikki rahani, niin äitee lähetti mulle pahvilaatikossa ruokalähetyksen, muistan, että siellä oli jopa keitettyjä kananmunia.
Toisinaan äitee kantoi Oikokadulle Petsuun polkupyörällä ruokaa, jotka ikkunasta otin vastaan kesken ryyppyputken.
Muistan kun naapurin Jehova mies oli jotain ikävää musta valittanut kaupungin vuokra-asuntoihin, niin äitee tuli sitä vastaan tiellä ja heitti sen pölkupyörän rotkoon.
Äitee oli aina meidän lasten puolella.
Istuttiin joskus aamusta iltaan pelaten vaikka ristiseiskaa äiteellä ihan selvinpäin, ei alko tosiaan kuulunut useinkaan mukaan.
Äitee teki maailman parasta makaronilaatikkoa ja sitruja (sian kylkeä pannulla paistaen)
Se olin niin hyvää. Mun paras kankkusruoka.
Äiteen lempilauseita oli Sihvoset pärjää aina ja vaikka läpi harmaan kiven. Ne on iskostuneet sydämeeni, sieluuni ja mieleeni.
Kerran raahasin Espoosta mukanani jälleen yhden juopon ja päädyttiin äiteelle krapulassa ja hän teki meille makaronilaatikkoa.
Sanoin ukolle, että syö nyt niin paljon, ettet sitten tule multa sitten sitruja pyytään, kun äitee tekee niitä mulle ja hän lupasi.
Kuitenkin kun ne valmistuivat, niin oli kärppänä niitä haluamassa.
Passitin ukon saman tien lähteen takas Espooseen.
Äidillä oli tietenkin samat läski geenit, kuin mulla ja koko suvullaan valokuvista päätellen, kaikki oltiin kaappeja.
Eli ylipainoa löytyi, jossain vaiheessa äitee laihdutti noin 50 kiloa.
Siitä ei mennyt kauaakaan kun sai kohtusyövän ja selätti sen.
Repa mies oli jäänyt ja nyt tilalla oli Hannu, joka oli entistä hullumpi juoppo, jos mahdollista.
Muistan pöllineeni siltä Diapameja.
Kerran äitee soitti mulle Espooseen, että sitä oli puukotettu.
Tulin Tampereelle ja viinan voimilla marssin sen ïjän luo ja hakkasin sen tuusan nuuskaksi kavereiden pidellessä siitä kiinni.
Äidin haava vatsassa ei ollut iso. Se saatiin hoidettua ihan kotikonstein.
Poliiseja ei tietenkään soitettu, koska kyse oli viinan myynnistä.
Jatkuu.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti