Tuli aika perunkirjoituksiin muistaakseni elo-syyskuussa.
Matkustin Tampereelle, ilmeisesti niin kova henkinen hätä, stressi tai muu sai kuumeen nouseen yli 40 ja mielettömät vatsakivut.
Jouduinkin lopulta Tayssiin ja leikkasivat multa umpparin, josta ei kuitenkaan ollut löytynyt mitään vikaa.
Eli eivät löytäneet syytä tilalleni, mutta siitä seurasi jälleen kk sairasloma.
Taas yritin töihin sen jälkeen ja jatkoIn juomista kaiken vapaa- ajan Joka bileissä päädyin huuto itkemään äitiäni.
Olin kertakaikkiaan aivan rappiolla.
Äiti oli ollut elämäni tukipilari ja tärkein , sekä paras ystävä.
Joka aamu olin soittanut ensimmäisenä äidille vaihtaen kuulumisia ja nyt oli niin vaikeaa kun en sitä voinut tehdä.
Jossain vaiheessa muistan, että veljen kanssa yritettiin siivota äidin asuntoa ja jakaa joitain tavaroita ja muistoja.
Istuttiin ullakolla ja paiskittiin seinään niitä tavaroita, joita emme ottaneet.
Emme osanneet lainkaan käsitellä asiaa Äidin kuolema.
Aloimme dokaan ja yö meni autolla kännissä ajaen ja lisää pilveä ja viinaa etsien helppottamaan tuskaa.
Ja juu aikustuttuani, en ole alkon vaikutuksen alaisena ajanut, enkä hyväksy toimintaani lainkaan, näin jälkeenpäin.
Onneksi mitään ei sattunut kenellekään.
Pakko kertoa vielä yksi asia mikä ei liity äiteen varsinaisesti.
Vaihtui vuosi ja ajattelin, josko vuosi 96 olisi minulle arnollisempi.
Eikä ja mitä Tammikuussa kuoli Juha.
En uskaltanut hymyillä enää vuosiin peläten, että jos hymyilen, niin kaikki viedään taas.
Äitiä kaipaan vieläkin vaikka siitä tulee jo 31v elokuun 13 pv
Kyyneleet saa silmiin melko helposti häntä ajatellessaan.
Äitee sano aina, että Päkä ei mee ikinä naimisiin.
Olisin niin halunnut, että olisi nähnyt Mikan ja saanut yllättyä, että jonkun kuitenkin huolin rinnalleni.
Rakastan äitee sua ikuisesti <3
Toisaalta antaisin mitä vaan, jotta olisin saanut pitää vanhempani vieläkin, mutta toisaalta mun ei tarvii katsella, kun heidän terveys vanhemmiten huononis ja tulis eteen kaikenlaista paskaa mitä vanheneminen tuo eteen.
Tän päivän Suomessa ei ole enää hyvä vanheta ja olo on kaikkea muuta kuin turvallinen tässä pahoinvointi Suomessa.
Niin, että terveiset sinne yläkertaan rakastan teitä aina äitee ja isä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti