Tähän saagan väliin vähän muutakin

Viikon päivät ovat olleet sateisia ja matalapaineisia ja olen kipuillut varsinkin eilen sen asian kanssa.

Että miksi mun pitää aina ikäänkuin ansaita jouten olo?

Jos en ole rytmittänyt päivääni ikäänkuin esim. viime sunnuntaina, että ensin treenaan, käyn kaupassa, sitten kerään 2 pönttöä marjoja, teen ruokaa, pesen pyykkiä ja vielä vaikka jauhan kahvipapuja valmiiksi itselleni ja tehosekoittimella kananmunakuoret sileeksi.

Että sitten on oikeus vetäytyä ruokailemaan ja lepäämään loppupäiväksi.

Niin miksi en vain osaa nauttia tekemättömyydestä ilman jatkuvaa ajatusta siitä, että jotain pitäisi tehdä ansaitakseni tämänkin makuu tuokion?

Tämän kanssa taistelin koko eilisen tulematta yhtään sen viisaammaksi.

Päätin nimittäin pitää vihdoin viikon jälkeen edes sen yhden treenittömän päivän, jota suositellaan pitämään.

Eli aamulla kirjoitin vaan blogia, olin koneella, nautin aamiaista ja kävin aamusaunassa tuntien jatkuvaa syyllisyyttä etten tehnyt mitään.

Yritin saunassa rukoilla, että oppisin enempi nauttimaan hetkestä ja lopettamaan elämän ns. suorittamisen.

Tekemätön päivä kuitenkin loppui siihen, kun Elsan (ex työkamu) poika soitti, että hänellä on kanttiksisa myytävänä 30e 10 litraa.

Sovin lähteväni niitä hakemaan tunnin päästä. 

Olin aatellut pitää yöpaita päivän, mutta nyt tarvi kuitenkin pukea ja olin valmis lähtöön, ämpäreineni, kun tuli viesti, että hakea hälle kaljaa jos olen menossa kauppaan.

En todellakaan ollut menossa kauppaan ja sen myös ilmaisin.

Hain sienet ja niissä menikin sitten kivasti pari tuntia niitä pilkkoessani ja paistaessani.

Tekoälyltä kysyin, että miten valmistan ne, etteivät aiheuta minulle röyhtäilyä niinkuin viimevuonna.

Sain hyvät ohjeet, että kylmälle pannulle ensin kauan siinä levy keskilämmöllä, että nesteet lähtee ja sit vasta suola, voi ja ainakin 15 minuttia paistaa.

Sienet piti pilkkoa myös hyvin pieniksi.

Hyvää tuli, eikä tullut röyhtäilyä.

Olin taas ansainnut leponi ja loppuilta menikin sitten syöden ja leväten.

Tänään sitten taas suorituspäivä. 

Kuntosali, kaupat, hierontatuoli ja sitten kohdunkaulan syöpätutkimukseen.

Siitä kun tulen kotiin onkin ruoka-aika, Kala pannulle ja syömään.

Mikan treenit on lähtenyt pikkuhiljaa käyntiin ja viikko meni huonoimissa fiiliksissä, mutta nyt jo parempi.

Haluaisi lähteä nurmikkoo ajaan, mutta sataa joka päivä, ehkä huomenna on parempi päivä sen suhteen.