Matalapainetta

 No mullahan eilinen meni suunnitelmien mukaan ja kotiin tultuani tein Mikan ruoan loppuun ja lähdin ulos aurinkoon pariksi tunniksi laittaen ensin pyykit kuivumaan.

Mika oli sinnillä tehnyt päivän askareensa päästen suihkuunkin lauantain jälkeen ekan kerran. 

Mies joka yleensä käy suihkussa joka aamu jo 6 pintaan on vain tärisevä haavanlehti, joka menisi puhaltamalla kumoon.

Säälinsekaiset tunteet pyörivät päässäni ja rukoilen pyytäen hänelle parantavia ajatuksia, enkeleiden apua ja meidän vanhempien, jotka ovat rajan takana.

Mietin vaihtoehtoisia tulevaisuuden suunnitelmia mielessäni ja pyörittelen erilaisia ajatuksia mielessäni miten tästä edetä.

Yleensä iltaisin katsellaan yhdessä jotain tv sarjoja, tänään mies halusi mennä olkkarin puolelle, missä muutoinkin nukkuu, koska erilaiset nukkumistavat.

Meni katselemaan omiaan, koska ajatus ei kuulemma pysy koossa ja ahdistaa. Siellä sitten ollut tähän asti. 

Yö meni minullakin todella rauhattomasti ja kävin vessassa varmaan joku 5 kertaa, enkä meinanut saada unta. 

Heräsin kuitenkin 5 pintaan ja nyt kello on jo 6:18 ja mies "nukkuu" vieläkin, vaikka yleensä herää aina 3 aikaan.

En tiedä onko ottanut toisen rauhoittavan, mutta sen tiedän, että vaikka ottaisi yhdenkin, niin se kostautuu sitten siinä, että se tulee myöhemmin kiukun puuskina ulos. Eli se tunne mitä on yrittänyt peittää tulee ulos hallitsemattomina raivonpurkauksina.

Joo mä oon tosiaan pikkuhiljaa päättänyt kertoa rehellisesti myös näistä alko ongelmista, koska mulla ei ole periaatteessa enää mitään hävettävää tai piiloteltavaa ja haluan päästä lopustakin häpeä taakasta eroon puhumalla ja kirjoittamalla siitä ja tekemällä siitä läpinäkyvää.

Mulle ei tuota minkäänlaista ongelmaa sanoa, että olen alkoholisti ja tuurijuoppo ja entinen kärkiryyppääjä, joka yrittää opetella kultaista keskitietä, siinä onnistuen nykyään useammin ja useammin.

Oon lukenut ja kuunnellut lukuisia kirjoja, podcasteja ym. ja kaikissa sanotaan, että alkoholisti ei voi ottaa sitä yhtäkään, mutta kas kummaa, mä olen joko erilainen alkoholisti, tai sitten mä olen kaikenmaailman hoidoilla saanut sen kitkettyä minusta.

Sillä minä voin nykyään ( en siis ennen) ottaa yhden ja vaikka kahdenkin ja lopettaa, mutta yleensä en halua ottaa yhtä, koska inhoan nykyään alkoholin makuakin. 

Nykyään otan sen yhden illan ja sitten seis, kun ennen saattoi pahimmillaan mennä viikkokin putkeen joskus.

Olen sairaan onnellinen, että yläkerta pysäytti minut kaataen kumoon ja tehden minusta toimintakyvyttömän, että sain tämän paskan kehitykseni katkeamaan vuosia taistellellessani turhaan sitä vastaan.

Nyt ihan aikuisten oikeasti uskon, että olen tämän oppinut ja haluaisin olla joskus raivoraitis ja mennä kaiken maailman juhliin juoden holitonta, kun muut ottaa alkoa.

Se on minun tavoitteeni ja siihen pyrin. 

Haluaisin vielä nauttiakin sellaisista bileistä ja löytää tavan olla, mutta joku häpeä taakka minussa vieläkin on, joka pitää käsitellä, jotta voin vapaasti ilman päihteitä olla se oma loistava valosielu, joka siis olen.

Tänään katselen miten tilanne etenee ukon suhteen. 

Mielessä kyllä, että lauantain bileet tulee liian nopeaan, eikä tuo ehdi selvitä edes edellisistä juhlista siihen mennessä.

Mieleni tekisi jo kysellä Päiviltä ja Jyriltä, olisiko heillä myöhemmin heinäkuussa vapaaa-aikaa jos siirrettäs juhlia?

Voinhan kysellä saa nähdä teenkö sen? 

Ehkä päätän, kun nään millasella tuulella toi on kun se herää?

Tänään kotona pikkutereeniä, jotain ruoan laittoa, sitten ehkä kastan talviturkin ja otan arskaa.

Ai niin pitää selvittää mun tuleva leikkaus aika sairaalasta, koska mulle tuli se syksyn kuntoutusaika  14.9-18.9

Kaunista päivää kaikille <3