Veljestä lisää...

Niinpä lähdin paniikissa ulos asunnosta yrittäen selvittää missä olen. Sain isän kiinni puhelimella ja annoin osoitteen. 

Hän soitti mulle taxin ja maksoi sen.

Jossain vaiheessa putkea Jari oli hakenut multa auton. 

Soitin sille ja sanoin, että nyt sä lähdet mun luo Espooseen paranemaan ja sain sen lähteen.

Puhui sekavia, näki Alieneita kulkevan ihmisten joukossa kadulla.

Niinpä keräsin paniikissa ja 5 päivän kankkusessa kamani kasaan ja Jari tuli hakeen mua ja lähdettiin Espooseen.

Minä peloissani repsikan paikalla kitaten viiniä, että jotenkuten kestäisin matkan.

Päästiin Espooseen asuntoon johon olin juuri Mikan naapuriin muuttanut noin pari vuotta sitten.

Mulla oli 2 huonetta ja keittokomero ja lahjoitin veljelle toisen.

Ekat pari päivää olivat kaameita. 

Mä kärsin hirveistä alko viekkareista ja Jari kävi välillä keskellä yötäkin mun sängyn vieressä puhumassa sekavia.

Jotenkin mä siinäkin kunnossa sain sen kuitenkin terapoitua ja vähitellen hän rauhoittui.

Siitä ajan päästä sanottiin Jarin asunto Tampereella irti ja olin 3 päivää aamusta iltaan tyhjäämässä ja siivoamassa sen kämppää.

Hommasin hälle telkat, stereot, kendovarusteet, jota harrasti.

Polkypyörän ja myöhemmin työpaikan Mikan kautta siivousfirmasta.

Meni melko hyvin ainakin puoli vuotta, kunnes jonkun Mikan kaverin kautta sai ilmeisesti Amfetamiinia ja sitäkin käytti.

Alkoi pikkuhiljaa jälleen oirehtimaan ja istui yöt lattiallaan kuunnellen stereoita täysillä ja hakaten päätään pahvitötsällä.
Käsitin, että ufot häiritsivät häntä kruunuchakran kautta tms..

Hän ei enää kuunnellut pyyntöjäni, että olisi myöhään hiljempää, koska saan kohta häädöt.
Enemmän ja enemmän vaan sulkeutui huoneeseensa ovi kiinni.

Käydessään keittiössä hakeen syötävää jätti aina hirveen siivon jälkeensä.

Olin jättänyt hänelle kirjeitä keittiöön, että soittaisi isälle, joka oli huonona ja ei vaan saanut aikaiseksi, kunnes isä joutui teholle.

Olin silloin Mikan kanssa vaihtelevasti. Olin niin shokissa isästä, etten muuta osannut, kuin hakea lastin viinaa ja alkaa juomaan.

Jossain vaiheessa soitto tuli, että isä on kuollut.

Sitä en ikinä anna anteeksi itselleni, että en päässyt paikalle, vaan oma suru ja viina oli tärkeämpää.

Menin sitten kännissä hakkaan Jarin ovea, että isä on kuollut, etkä edes sille soittanut ja jotain muuta sellaista.

Jari tönäs mua kerran rintaan ja lensin selälleni ja pää auki.

Ambulanssi ja sairaalaan paikattavaksi.

Kun pääsin takas kotiin pää paketissa pakattiin laukut ja viinat ja lähdettiin Mikan kanssa vuokramökille Mäntyharjulle pois. 

Ettei tappelu menisi pahemmaksi ja tapettas toisiamme.

Laitoin myöhemmin viha tekstareita kännissä Jarille, että painu vittuun mun elämästä ym.

Ja sieltä tuli takaisin vain, että missä mun perintörahat on, josta sain vielä isomman raivarin. En tuntenut tätä Jaria ollenkaan?

Kun viikon päästä palattiin, niin Jari oli hävinnyt jättäen taakseen jumalattoman sotkun.

En nähnyt häntä seuraavaan n, 7 vuoteen. Jatkuu....