Höyhen

 Eilisen saldo. Treeni vapaa. 

8:15 lähdettiin Hamptoniin hakeen Mikalle silmälaseja. Matka sujui hyvin ja lasit sopi ja samalla kiristin omiani. Köyhdyin vajaa 200e.

Käytiin sit Tokmannilla, josta ostettiin porakone ym.

Kotimatka olisi mennyt hyvin, mutta mainitsin Mikalle, että hänen pitäisi käyttää lasejaan enemmän, niinkuin optikko oli sanonut, niin hän sai raivarin ja loppumatka meni osin mykkäkoulussa. 

Häntä kun ei saa ohjeistaa ja hänellä oli niin raskasta tällaiset matkat ihmisten ilmoille. Oli vielä nälkäkiukkukin ja kaikkee.

Taas putosin korkealta ja kovaa, koska hieman aikaisemmin oli tuntunut niin hyvältä, että reissu sujui niin hyvin ja nautin hänen kanssaan olemisesta.

No jonkinlainen sopu saatiin taas aikaiseksi ja päivä jatkui.

Lähdin lenkille ulos ja kiersin saman lenkin 3 kertaan. 

Pysähdyin joka kierroksella energia paikkaani, jossa rukoilin ja pyysin enkeleiltä merkkiä höyhenen muodossa, niinkuin usein ennenkin.

Joskus aina olen onnistunut sen saamaan, mutta en ikinä niin selvästi kuin tällä kertaa nimittäin.

Olin kuunnellut taas Vapun podia, jossa oli tällä kertaa Jutta Larm puhumassa henkimaailmasta ja miten hän sen kokee ja kylmiksiä meni vähän väliä, koska niin samanlaisia ajatuksemme ovat.

Ja hän siinä totesi niin selkeästi, että jos kokee, että kun on suunnitellut tätä elämää ennen tänne syntymää  ja nyt tuntuu siltä, että on ottanut liian monta oppiläksyä tähän elämään suoritettavaksi, että ikäänkuin etenisi kerralla monta elämää yhdellä kertaa, ja nyt tuntuu, että ahnehtinut siinä, eikä jaksa tätä.

Niin voi pyytää, että siltä osin haluaa muuttaa matkaansa täällä, että sanoo, että tätä en halua enää, enkä jaksa ja pyytää helpotusta.

Ja mä olin itseasiassa intuitiivisesti tehnytkin tätä jo aikaisemmin, mutta nyt tein uudelleen oikein tarkoittaen sitä mitä sanon.

Huusin metsään täyttä kurkkua, että on tämä sitten karmaa, lupausta, tai itse valittua kokemusta elämään, niin tämän kivun kannalta haluan muuttaa loppuelämääni ja haluan kivun loppuvan.

Olen mielestäni oppinut siitä jo sen kaiken mitä sen oli tarkoitus mulle opettaa. Ja haluan muutenkin jatkuvien vastoinkäymisten loppuvan, koska olen kokenut niitä nyt ihan liikaa ja nyt on vaan niin, etten jaksa enää yhtään.

Nyt haluan saada vain ja ainoastaan positiivista karmaa loppuelämääni ja elää hyvää terveellistä elämää.

Jälleen kerran pyysin myös niitä lahjoja käyttööni, joita on tässä elämässä tarkoitus käyttää esim. parantajan lahjaa, jonka tiedän minulla olevan.

Haluan auttaa varsinkin niitä, jotka eivät ole onnistuneet saamaan mistään apua ja olla ikäänkuin se viimeinen oljenkorsi ja apu heille vapautua kivuistaan ja ehkä sitä kautta johdattaa heitä henkisyyden tielle kokemaan kaikkea mahdollista.

Olin tosiaan nämä toivonut ja mennyt jo 2 kertaa saman lenkin ja jokin pakotti mua meneen sen vielä kolmannen kerran nenä maassa tutkien mahdollisia merkkejä.

Ja kuinka ollakaan kierroksella 3 höyhen oli polkuni vieressä paikassa, josta en olisi voinut olla sitä huomaamatta aikaisemmilla kierroksilla, jos se siinä olisi ollut.

 Niinpä kiitollisena otin sen mukaani ja kotona otin siitä kuvan ja jaoin tarinani fb;hen ja oon saanut 50 tykkäystä ja 1 kaveri kertoi minulle tyttärensä hengen pelastaneesta enkeli kokemuksesta.

Ilo valo ja kiitollisuus taas täyttivät sydämeni ja olin sairaan onnellinen ja luottavainen, että nyt kaikki kääntyy, mutta jääpi nähtäväksi, Ainakin enkelit kertoivat, että olen oikealla tiellä <3

Sitten tein itselle parsaa pekonin kanssa uunissa, kevään ensimmäiset ja syötiin tv:tä katsoen ja Mika otti päikkärit. 

Sen aikana aattelin tehdä palapeliä ja samalla aloin kattoon, että annan niitä pois tohon kirpparille Aupalle, joitten myynti menee johonkin hyvään tarkoitukseen. 

Niitä tuli lopulta 5 isoa kassia lahjoitettavaksi, vasta tänään tajusin, että nythän on pääsiäinen, eikä varmaankaan ole auki, mutta viedään sit kun aukenee.

Illalla Mika sai taas raivarin olemattomasta asiasta, kun dietti kiristää hermoja, Menee jääkaapille ja toteaa, että eihän täällä ole mitään ja mä turhaudun siitä, kun jatkuvasti raahaan kaappeja täyteen, että mitä siellä niinkun pitäisi olla???

Hällä on kaikkea mitä kuurissaan syö ja enhän mä mitään herkkuja silloin osta, ja kun ei osaa sanoa itsekään mitä sen jonkun pitäisi olla mitä kaapissa olisi, niin vaikea tilanne kun mikään ehdottamani ei kelpaa?

Ei käy hedelmät, ei vihannekset...vitun vaikeeta

No siis huusi mut taas hiljaseks ja loukkaanuin ja meinas ilta loppua siihen, mutta pyysi lopulta anteeks ja jatkettiin katsomista.

Hyvää yötä <3

No mutta tästä aamusta vielä heräsin taas ennen 4 ja hyväntuulisena Mika myös. Siirryin olkkariin tämän blogin alun kirjoitettuani ja halusin puhua, ennen herran suihkuun menoa ja sanoin, että haluan kertoa rauhassa mitä mieltä painaa ja sitten saa kertoa oman mielipiteensä, tarkoituksena asettaa rajoja mun kohteluuni.

Kerroin, että hän on ollut ihana viimeaikoina,mutta saisi hillitä noita vihan purkauksiaan, että eilenkin oli ollut niin hyvä fiilis kun ajeltiin ja sitten hän vetäisi maton jalkojeni alla tukkimalla suuni huutamalla päälleni ja kerroin, että tällaisen jälkeen tarvitsisin häneltä edes tokaisun, että sori meni vähän yli, enkä pitkään jatkuvaa mykkistä.

Samoin kerroin turhautumisestani, että hokee, ettei jääkaapissa ole mitään, vaikka siellä on kaikkea mitä hän saa syödä ja , että se turhauttaa minua ja puhuttiin mitä hän sitten haluaisi? 

Mutta edelleenkään ei osaa nimetä mitään muuta kuin porkkanaletut, missä on yli 400kcal kuitenkin, joten ei ratkaisua, mutta sain kerrottuani, etten halua kuulla tuota täällä ei ole mitään.

Kerroin myös, että kun räjähtää illalla en voi jatkaa vaan tv:n katsomista ilman anteeksipyyntöä.

Mies sai vaivoin kuunneltua, mutta sainpa asiani perille, katsotaan...